Hot Dogin Kaksi tornia -arvostelu
Jo toinen henkeäsalpaava eepos! Tästä taitaa tulla Peter Jacksonille tapa!
Yksi sana kertoo mikä on parasta Kahdessa tornissa: "Klonkku", joka on kaikkien aikojen vaikuttavin tietokoneanimoitu hahmo. Sitten vielä kaksi sanaa jotka puhuvat samaa kieltä: "Helmin syvänne", eli neljäkymmentäviisi minuuttia kestävä valtava toimintajakso joka on mittasuhteiltaan stunt-näyttelijöineen huomiota herättävämpi ja rohkeampi kuin mitkään aikaisemmin nähdyt taistelukohtaukset. Ja vielä kolme sanaa: "koko hiton filmi!"
Kaksi tornia ylittää kaikki mahdolliset odotukset ja saa Sormuksen ritareiden saavutukset näyttämään laimeilta. Kolmen tunnin elokuva koostuu kahdesta erillisestä tarinasta; Frodon ja Samin matka Mordoriin vaikeutuu Klonkun takia joka haluaa "aarteensa" eli sormuksen takaisin. Samalla Aragorn, Legolas ja Gimli taistelevat pelastaakseen Merrin ja Pippinin. Tarinan edetessä saamme todistaa Gandalfin ihmeellistä paluuta Gandalf Valkoisena entisen Gandalf Harmaan sijasta. Näemme myös Sarumanin Uruk-Hai -armeijan kasvavan hirvittäviin mittasuhteisiin Mustan Rutinaan valmistautuessa valloitukseen. Varaudu todistamaan Sormuksen sotaa. Mikään mitä olet aikaisemmin nähnyt ei ole siihen verrattavissa. On ehkä syytä varmistaa ettei leffateatterin kokolattiamato ole täynnä limaisia karkkeja koska leukasi tulee loksahtamaan aina lattiatasoon saakka.
Sota on alkanut. Kätyrit purkautuvat helvetin kidasta. Alkaa hyökkäys joka ei jätä aikaa ihmetellylle miten kohtaus on pystytty toteuttamaan. Yleisö kokee totaalisen rintamahyökkäyksen jonka jälkeen se jää epäuskon tilaan siitä mitä on juuri ollut näkemässä. Tuhansien Uruk-Hai -sotilaiden uhkaa tehostaa myös päähenkilöiden pahaenteiset puheet: Niitä on mahdoton pysäyttää eivätkä ne väsy koskaan. Päähenkilöiden avuntarvetta on vaikea kyseenalaistaa kun näkee loputtomat örkkiarmeijat nuijineen, miekkoineen ja kilpineen. Loppuratkaisun paljastaminen olisi epäreilua eikä siitä haluaisi lyödä vetoa siinä vaiheessa kun lohikäärmeillä ratsastavat sormusaaveet ilmestyvät valkokankaalle.
Elokuvan kuluessa esittäytyy lukuisia uusia henkilöhahmoja. Erityisesti Brad Dourif saa rankasti pisteitä Grima Kärmekielenä. Hän on kuin Peter Learin esittämä pahansuopa hullu joka pyörittelee Bernard Hillin esittämää kuningas Learia tai tässä tapauksessa Rohanin kuningas Theodenia sormensa ympäri. Koska Ian McKellenillä on mahdollisuus määritellä uudelleen roolihahmonsa hän antaa selvästi lisämakua ja sitkeyttä alkuperäiseen Gandalfiinsa. Mitä tulee taistelujaksoihin, hän on tällä kertaa kaikkea muuta kuin vanha ja heiveröinen. Myös pahuuden ilmapiiri Christopher Leen ympärillä on kammottavampi kuin yhdessäkään Hammerin elokuvassa. Suuri etu elokuvassa on että päähenkilöt ovat jo tuttuja eikä Peter Jacksonin ja Fran Walshin käsikirjoituksessa tuhlata aikaa uudelleen esittelyihin. Tarina syöksyy heti eteenpäin raketin lailla ja täysin sylinterein. Mikään kohta elokuvassa ei tunnu tarpeettomalta, saati sitten tylsältä. Olioita on hyvin monenlaisia örkkien alalajeista panssarivaunun kokoisiin olifantteihin, jotka ovat hyvin vaikuttavia. Oliot kuten örkkien sotaratsut hukat ja kävelevä puumies Puuparta ovat tietokoneanimoituja ja näyttävät tämän vuoksi hieman räikeiltä. Asian voi kuitenkin helposti antaa anteeksi. John Rhys Davies on antanut Puuparralle täydellisen äänen ja näyttelee edelleen myös äreää Gimli kääpiötä. Tuntuu siltä että kaikista elokuvan tietokonehahmoista Klonkkuun on laitettu ylivoimaisesti eniten rahaa. On vaikea sanoa kuinka paljon Andy Serkisistä on jätetty valkokankaalle. Klonkun nähtyään miettii vakavasti kestääkö enää pitkään kun jaetaan parhaan tietokoneanimoidun sivuosanäyttelijän Oscar-palkintoja. Siteeratakseni väärin Bela Lugosia Boris Karloffina elokuvassa Ed Wood: "Jar Jar Binks ei ole tarpeeksi arvokas edes haistamaan Klonkun paskaa."
Tolkien puristit tulevat valittamaan joistakin asioista; keskeisiä palasia puuttuu ja joitakin jaksoja on siirretty kolmanteen elokuvaan. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä sillä elokuva Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia on mahtava eepos. Imperiumin vastaisku oli Tähtien sotaa parempi. Nyt täytyy vain rukoilla että Kuninkaan paluuta ei aikanaan voi verrata Jedin paluuseen.
VIISI TÄHTEÄ
Suomennos: Jouni Räisänen ja Ilkka Räisänen
