Adûnaic

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kontuwiki sanoi:
Miten olisi, jos kääntäisimme yhteisvoimin myös Helge Fauskangerin Ardalambionin Adûnaic-artikkelin?

Osia siitä on jo päätynyt KontuWikiin Elhathin kääntämänä, mutta vielä riittää tekemistä kääntämisestä kiinnostuneille. Tässä olisi noin yksitoista vapaata osuutta kaikkien halukkaiden varattavaksi. Elhathilta, joka on perehtynyt sekä adûnaicin sanastoon sinällään että myös Fauskangerin tekemään sanaluetteloon, pyytäisin kommenttia sanaston käsittelyyn: kannattaisiko Elhathin julkaisema sanasto ottaa mukaan sellaisenaan vai Fauskangerilla täydennettynä? Onko Fauskangerin sanalista luotettavaa tekoa?

Pitemmittä puheitta: käykää kimppuun ja toimikaa näin:

1) Ilmoita tähän topiikkiin, minkä pätkän aiotte kääntää (miel. yksi kerrallaan)
2) Lähetä valmis käännös tähän topiikkiin
3) Lue muiden lähettämät käännökset, vertaa alkutekstiin ja lähetä tänne korjausehdotukset
4) Jos artikkelin sisällöstä on sanomista, lähetä kritiikkisi tänne keskusteltavaksi.
5) Korjaa omat käännöksesi saamiesi korjausehdotusten perusteella ja lähetä tänne.
6) Joku laittaa valmiin osuuden KontuWikiin.

[color=blue:d7341144fa]Sisällys[/color]

Adûnaic – the vernacular of Númenor
1. lyhyt johdanto [color=blue:d7341144fa]Tik kääntää[/color]

1.) INTERNAL HISTORY
- 1.1.) Sanaston alkuun saakka (... Lowdham's Report:) [color=blue:d7341144fa]Tik kääntää[/color]
- 1.2.) Sanaston alusta loppuun (adûn "west"... ) [color=red:d7341144fa]VAPAA![/color]

2) EXTERNAL HISTORY: [color=green:d7341144fa]Elhath kääntänyt[/color]

3) THE CORPUS: [color=green:d7341144fa]Elhath kääntänyt[/color]

4) THE STRUCTURE OF ADÛNAIC
- 4.1.) johdanto [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.2.) General structure [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.3.) The Noun [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.4.) Prepositional affixes [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.5.) The Adjective [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.6.) The Adverb -> Pronouns [color=blue:d7341144fa]Elemmakil[/color]
- 4.7.1.) The Verb - huomautuksen loppuun (... to sg. hi- "she"?) [color=red:d7341144fa]VAPAA![/color]
- 4.7.2.) The Verb – loppuosa (In our sole example of... ) [color=red:d7341144fa]VAPAA![/color]

5) ADÛNAIC WORDLIST [color=green:d7341144fa]Elhath kääntänyt osittain – täydentänyt osittain[/color]



Merri päivitti projektikeskustelun keskustelusivuksi.
 
Voisin ottaa tuosta kohdat 4.1 - 4.6, saa nyt sitten nähdä miten ehdin tuota kääntämään, sen verran tukevaa tekstiä tuntuu olevan :)
 
Fauskangerin artikkelin sanastostahan löytyy <i>(30.10.05: edelleen)</i> pieniä kirjoitusvirheitä, joista minä ja näköjään eräs toinenkin lähetimme herralle sähköpostia vähän aikaa sitten. Ne on kyllä ainakin korjattu omassa käännöksessäni. Wikijulkaisusta kyseen ollen: jokainen tietysti tekee kuten parhaaksi näkee, mutta totuushan on että Helgen sanastostakin puuttuu mm. vielä joitain varsin selviäkin sanoja, mitkä taas Lalaith on listannut ihmiskielten etymologioissaan, ja minä osan niistä siis tietenkin lisännyt omaan käännökseeni ainakin selvästi merkittyinä. Yritän päivittää Tripod-sivuani vielä lähiaikoina.
 
Tik ohjeistaa seuraavasti:

<i>1) Ilmoita tähän topiikkiin, minkä pätkän aiotte kääntää (miel. yksi kerrallaan).
2) Lähetä valmis käännös tähän topiikkiin.
6) Joku laittaa valmiin osuuden KontuWikiin.</i>

Epätietoisuus kuitenkin vaivaa edelleen, joten tarkennan itseäni Wikipuolelta ja kysyn vielä, että koska editoijaa ei ole määritelty selvästi, niin miten on tämän taakan lisäämisen "jollekin" toiselle kanssa (6.) käännöstä täällä kierrättäen silloin, jos esim. minäkin voin samalla ottaa sen vastuun (jota muut eivät välttämättä ehdi) ja editoida suoraan Wikiin?

Varauslista tietenkin on hyvä ja noudatettava ja sitä ei ainakaan käy epäileminen. Tk. vastaus kohtaan 1) lienee tullut aloitusviestin tekijälle selväksi.
 
Elhath sanoi:
- - - että koska editoijaa ei ole määritelty selvästi, niin miten on tämän taakan lisäämisen "jollekin" toiselle kanssa (6.) käännöstä täällä kierrättäen silloin, jos esim. minäkin voin samalla ottaa sen vastuun (jota muut eivät välttämättä ehdi) ja editoida suoraan Wikiin?

Hienoa, erinomaista! Tehdään juuri niin.
 
Ennen kuin kaksi vuotta ehtii vierähtää edellisestä elonmerkistä käännösprojektissamme: miten on Elemmakil, aiotko vielä kääntää kaikki varaamasi kappaleet? Vai olisiko mukavampi keventää ohjelmaa tyyliin "yksi kerrallaan"?

Otin itselleni sisäisen historian alkuosan. Katsotaan nyt, kauanko siinä menee. Mutta eiköhän siitäkin joskus valmista tulle.
 
Muistin aikaisemmin päivällä, että minulla oli tällainen projekti työn alla, joten päätin kääntää sen pikaisesti (laatukin on sen mukaista...). Pääsenpä puhtaalta pöydältä käsiksi kääntämättömiin sindar-pätkiini, kunhan jaksan. Mutta onpa nyt ainakin raakaversio olemassa.

ADÛNAICIN RAKENNE

Kuten Christopher Tolkien huomauttaa, hänen isänsä kirjoitti merkittävän selvityksen adûnaicin kielestä, nimittän Lowdhamin selonteon HoME IX s. 413-440:ssä. Tämä on ainutlaatuista tolkienilaisessa lingvistiikissa, sillä tavallisesti on kerättävä tietoa useista kirjoista ja analysoitava hujan hajan olevat tiedot. Adûnaicia voitaisiin käyttää melko sujuvasti, jos tunnettu sanasto ei olisi niin pieni. Yksityiskohtaisempaa tietoa etsivän kannattaa kääntyä HoME IX:n puoleen. Tässä kuvaillaan ainoastaan kieliopin pääkohdat kiteytetysti, ja fonologian (sekä sen kehityksen) melko tarkka kuvaus jätetään väliin. Koko Lowdhamin reportin uudelleenkirjoittaminen on järjetöntä, sillä Tolkienin oma kuvaus on myös saatavilla. (Substantiiviluokkia ja niiden taivusta koskevan monimutkainen tieto on joka tapauksessa kopioitava lähes sanasta sanaan.) Verbien kohdalla meidän on luotettava omaan analyysiimme, sillä Tolkien ei päässyt selvityksessään siihen asti. Lowdhamin reportti kertoo myös melko vähän adjektiiveista. Se käsittelee erupäässä fonologiaa ja kielen yleistä rakennetta, ja antaa ilmeisesti erittäin perusteellisen kuvauksen substantiivien taivutuksesta.

Yleinen rakenne

Kuten nykyajan seemiläiset kielet, adûnaic käyttää kolmikonsonanttisiin sanajuuriin perustuvaan järjestelmää, joka on ilmeisesti lainattu jossain vaiheessa khuzdulista. (Joissain juurissa on vain kaksi konsonanttia.) Mutta toisin kuin khuzdulissa (niin uskomme), jokainen konsonanttijuuri on kytköksissä tiettyyn vokaaliin, jonka täytyy esiintyä kaikissa tästä juuresta johdetuissa sanoissa (joskin vokaali voi muuntua). Täten KARAB, konsonanttijuurenaan K-R-B jonka ”ominaisvokaali” on a, tarkoittaa jotain täysin muuta kuin KIRIB – selvästi erillinen konsonanttijuuri K-R-B, joka voidaan erottaa ensimainitusta juuri sen vuoksi että se on sidoksissa toiseen ”ominaisvokaaliin”, joka on tässä tapauksessa i.

Tavallisesti ”ominaisvokaali” (CV) esiintyy ensimmäisen ja toisen juurikonsonantin välissä. Siten juuri G-M-L ominaisvokaalilla i, tarkoittaen ”tähti” tai ”tähdet”, tuottaa sellaisia varsinaisia sanoja kuten gimli, gimlê, gimlu, gimlat, gimlî, gimlîya (HoME IX s. 413), so. konsonatti ”tähti” lukuisissa sijamuodoissa ja numeroissa. Mutta CV voi myös prefiksoitua (IGMIL), suffiksoitua (GIMLI) tai kadota kokonaan normaalilta paikaltaan, ensimmäisen ja toisen konsonantin välistä (-GMIL, johon on prefiksoitunut jokin toinen vokaali). Uusia sanoja voidaan johtaa liikuttamalla CV:tä tällä tavoin: gimli on perussana ”tähti”, igmil tarkoittaa ”tähden muotoista hahmoa” (HoME IX s. 427). Mutta jos CV koskaan katoaisi kokonaan, olisi mahdotonta erottaa toisistaan samat juurikonsonantit omaavat sanat. Kultainen sääntö on siis: ”yksi perusjuuren vokaaleista on oltava CV tai yksi sen tavallisista muunnoksista” (HoME IX s. 423, jossa muunnokset kuvaillaan tarkasti).

Substantiivit

On käytännöllistä erottaa adûnaicin substantiivien eri suvut, kuten useissa germaanisissa kielissä: maskuliini, feminiini ja neutri. Lisäksi adûnaicissa on niin sanottu yleinen suku. Germaanisissa ja skandinaavisissa kielissä sanojen suvun ja luonteen välillä ei pääasiassa ole loogista yhteyttä: on totta, että saksan Mann, Frau, Haus ”mies, nainen, talo” ovat järjestyksessä maskuliini, feminiini ja neutri, mutta elottomia asioita kuvaavat sanat voivat kuulua mihin tanasa sukuun, ja usein on pantu merkille, että sanat kuten Mädchen ”tyttö” ja Weib ”vaimo” ovat pikemminkin neutreja kuin feminiinejä. Toistaalta, semanttisesti sukupuolineutraali substantiivi Mensch ”ihminen” on kieliopillisesti maskuliini. Adûnaicissa tällaista sanojen mielivaltaista sukujakoa ei ole. Todellakin, Tolkien/Lowdham pohti pitäisikö sanaa suku käyttää adûnaicin substantiiviluokista laisinkaan, sillä luokat viittaavat suoraan sukupuoleen (HoME IX s. 426), tai kuten neutrit ja yleiset substantiivit, sukupuolettomuuteen. Maskuliinit substantiivit ilmaisevat miehiin liittyviä asioita tai niiden funktioita (kuten ”isä”), feminiinit vastaavasti naisiin liittyviä asioita, ja neutritovat elottomia asioita. Ainoan poikkeuksen muodostavat personifioidut elottomat asiat. Esimerkiksi, neutri aurinkoa tarkoittava sana ûrê muuttuu feminiiniksi Ûrîksi, mikäli Auringon ajatellaan olevan naispuolinen olento (ajatustapa, johon on vaikuttanut haltioiden myytti, jonka mukaan Aurinko on Laurelinin viimeinen hedelmä, jota taivaalla kantaa naismaia Arien). Yleiseen sukuun kuuluvat sellaiset sanat joita ei luonnehdita sukupuolen perusteella, kuten anâ ”ihminen”, ja eläinten nimet (silloin kun niillä ei erityisesti kuvailla piirteitä; karab ”hevonen” kuuluu yleiseen sukuun, mutta karbû ”ori” ja karbî ”tamma” ovat loogisesti maskuliini ja feminiini). Maskuliinisukuiset sanat päättyvät usein konsonantteihin -k, -r, -n, -d; vrt. maskuliinit nimet kuten Gimilkhâd, Gimilzôr, Pharazôn. Feminiinit sanat päättyvät usein konsonantteihin -th, -l, -s, -z; vrt. feminiinit nimet kuten Inzilbêthb Zimraphel. (Mutta nämä säännöt eivät ole ehdottomia, erityisesti henkilökohtaisten nimien osalta; Azrubêl, quenyan Eärendilin ”Merta rakastavan” adûnaicin kielinen käännös ei tietenkänä ole feminiini. Yleiset ja neutrit substantiivit ovat muotojensa osalta vähemmän kuvailtuja, mutta Tolkien/Lowdham esittää joitain yleisiä sääntöjä HoME IX s. 427:ssä, kuten sen että yleiset substantiivit suosivat vokaalia -a, â viimeisessä tavussa.

Neljää ”sukua” olennaisempi on kaikkien substantiivien jako vahvoihin ja heikkoihin substantiiveihin: ”vahvat substantiivit muodostavat monikon, ja joissain tapauksissa eräät muutkin muodot, vartalon viimeisen vokaalin muunnoksella. Heikoissa substantiiveissa tapahtuu äännevaihtelua kaikissa sijamuodoissa” (HoME IX, s. 426).

Adûnaicin substantiivit taipuvat kolmessa luvussa: yksikössä, duaalissa ja monikossa. Sen lisäksi se taipuu kolmessa muodossa joita voidaan kutsua sijoiksi: niinsanottu normaali muoto, sekä subjektiivi ja objektiivi. Näiden yksityskohtaisemmasta kuvauksesta, katso HoME IX, s. 436-438.

Kuten nimi vahvasti ehdottaa, normaali on substantiivin taipumaton perusmuoto. Joissain sanoissa normaalin yksikköä ei ole morfologisesti merkkaamassa mikään affiksi. Normaalia käytetään silloin kun adûnaicin kielioppi ei vaadi subjektin tai objektin käyttöä (katso alempaa). Normaalia käytetään tyypillisesti silloin kun substantiivi esiintyy lauseen objektina tai predikaattina, kuten lausekkeessa Ar-Pharazônun Bâr ”Kuningas Pharazôn [on] Herra”, jossa Bâr ”Herra” esiintyy normaalimuotoisena, sillä se on predikaatti. On mahdollista käyttää normaalimuotoista lauseen subjektina, mutta tällöin sitä seuraavalal verbillä on oltava pronominaalisia prefiksejä. Normaali duaali muodostetaan päätteellä -at, joten sanan huzun ”korva” duaali on huznat ”kaksi korvaa”. (On huomioitavaa että päätettä -at edeltävän tavun vokaali voi kadota muodostaen uuden konsonanttiklusterin, tässä tapauksessa zn:n – mutta tämä riippuu siitä mihin luokkaan substantiivi kuuluu; pitkät vookalit eivät katoa.) Normaali monikko muodostetaan lisäämällä pitkä vokaali î jotenkin viimeiseen tavuun, sanan huzun monikon ollessa huzîn ”korvat”. (Joissain substantiiviluokissa î lisätään substantiiviin uudeksi viimeiseksi vokaaliksi, kuten sanassa batân ”tie”, mon. batâni – mutta myös batîna.) Huomaa duaalin ja monikon ero: helposti voisi ajatella, että duaali ilmaisee kahta asiaa ja monikko kolmea tai useampaa, mutta asianlaita ei ole näin. Duaaleja käytetään puhuttaessa luonnollisista pareista, kuten huznat ”(yhden ihmisen) kaksi korvaa”. Mikäli Sepolta leikattaisiin korva irti, ja se laitettaisiin pöydälle Jaakon korvan kanssa, númenorilaiset sanoisivat että pöydällä on huzin, ei huznat, sillä korvat eivät muodosta luonnollista paria. Duaalia käytettiin ainoastaan arkaaisessa kielessä viittaamaan kahteen asiaan jotka esiintyivät yhdessä vain satunnaisesti.

Substantiivi on subjektiivissa, kun se toimii verbin subjektina; siitä nimi. Sitä käytetään myös silloin kun substantiivi esiintyy toisen substantiivin appositiossa, kuten Ar-Pharazôn kathuphazgânun ”Kuningas Pharazôn Valloittaja” (toisin kuin nominaalilauseessa Ar-Pharazônun kathuphazgân ”Kuningas Pharazôn [on/oli] valloittaja”, jossa predikaatti kathuphazgân ”valloittaja” on normaalimuotoisena). Muoto voidaan tehdä usealla tavalla riippuen siitä mihin luokkaan substantiivi kuuluu. Vahvat neutrit käyvät läpi tiettyjä vokaalimuunnoksia, kuten zadan ”talo” muuntuu muoton zadân, khibil ”lähde” muuntuu khibêl ja huzun ”korva” muuntuu muotoon huzôn. (Nämä muodot ovat viime kädessä seurausta a-infiksistä, tai käyttääksemme Lowdhamin termiä ”a-vahvennuksesta”: taipuneet muodot edustavat sanoja *zadaan, *khibail, *huzaun, jossa aa:sta on tullut pitkä â ja ai, ja au on monoftongistunut pitkäksi ê:ksi ja ô:ksi.) Heikot neutrit ottavat päätteen -a, elementti joka infiksoitui vahvoihin substantiiveihin esiintyy nyt suffiksina. Mutta maskuliinien ja feminiinien substantiivien subjektiivit muodostetaan yksinkertaisesti lisäämällä järjestyksessä päätteet -un ja -in: Ar-Pharazônun azaggara avalôiyada, ”kuningas Pharazôn soti valaria vastaan”, *Zimraphelin banâth 'nAr-Pharazôn ”Zimraphel [on] kuningas Pharazônin vaimo”. (Jälkimmäisen esimerkin olen muodostanut itse, sillä Tolkien/Lowdham ei anna esimerkkiä -in-muotoisesta feminiinistä subjektiivistä. Kuten Erendis sanoo KTK s. [[[etsi sivu]]], Númenorin naisista ei kuulla paljoakaan!) On huomioitava, että vaikka verbi ”olla” ymmärretään adûnaicissa, sen subjekti silti esintyy subjektiivissa. Yleiset substantiivit ottavat yksikön subjektiivissa päätteen -(a)n. Monikon subjektiivi muodostetaan lisäämällä neutrien substantiivien kohdalla pääte -a, ja muiden osalla -im; duaali pidentää normaalimuotoisen substantiivin -at:n muotoon -ât.

Objektiivi ei ole itsenäinen substantiivin muoto, vaan esiintyy ainoastaan yhdyssanoissa. Se muodostetaan lisäämällä substantiiviin u, infiksinä tai suffiksina, usein korvaten toisen vokaalin tai aiheuttaen edellisessä tavussa olevan vokaalin katoamisen: sanojen minal ”taivas”, azra ”meri”, huzun ”korva”, batân ”tie” objektiivit ovat järjestyksessä minul, azru, huzun/huznu, batânu. Objektiivia käytetään sellaisten yhdyssanojen ensimmäisessä elementissä, joissa toinen elementti ilmaisee agenttia joka tekee jotakin ensimmäiselle elementille. Esimerkiksi, quenyan Eärendil ”Meri-rakastaja” kääntyy adûnaiciksi Azrubêl, jossa azra ”meri” on sen objektiivimuodossa azru, koska meri on ”rakastajan” rakkauden objekti. Azrabêl, jossa ”meri” on normaalimuodossa, tarkoittaa yhä ”Meri-rakastajaa”, mutta sillä erolla että se on ”rakastaja merestä” tai jotain sen kaltaista. Joskus ensimmäisen ja toisen elementin välinen ”objektisuhde” on jokseenkin hämärä. Adûnaicin vastineessa quenyan Meneltarmalle, Taivaan pylväs, minal ”taivas” esiintyy sen objektiivimuodossa minul: Minultârik. Ajatuksena on se, että târik eli pylväs kannattelee taivasta, joten taivas on jotenkin pylvään ”teon” objekti. - Objektiivilla ei ole monikkoa tai duaalia; se on aina yksikössä. Täten adûnaicin nimitys Vardan nimelle ”Tähtien sytyttäjä” ei ole Gimlu-nitîr, jossa gimli ”tähti” on sen objektiivimuodossa gimlu, sillä se tarkoittaisi ”(yhden tietyn) tähden sytyttäjää”. Käytetty muoto on Gimilnitîr, jossa gimil ”tähdet” on taipumaton kollektiivi (siten kieliopillisesti ”yksikkö”). Katso HoME IX, s. 427-428. Tiedossa olevassa korpuksessa on kuitenkin joitain yhdyssanoja, joissa prefiksoituneella objektiivilla vaikuttaa olevan monikollinen tai vähintään lukumäärätön tarkoitus; katso alempana olevassa sanalistassa kohdat Ar-Balkumagân ja Nimruzîr. Ehkä Tolkien korjasi kielioppia niin, että objektiivi voi joskus olla lukumäärätön pikemminkin kuin tiukasti yksiköllinen.

Adûnaicissa ei ole varsinaista genetiiviä. Sen sijaan käytetään usein yhdyssanoja; ”Amanin Maa” voidaan ilmaista sanalla ”Aman-maa”. Omistus ilmaistaan tyypillisesti prefiksillä an- ”englannin prepostitiot to, of”, joka usein pelkistyy mutoon 'n, kuten esimerkissä Bâr 'nAnadûne, ”Anadûnên Valtias”, Narîka 'nBâri 'nAdûn ”Lännen Valtiaitten Kotkat” (HoME IX s. 251, 428).


Prepositionaaliset affiksit

Lowdhamin reportti mainitsee jotain ”adverbiaalisia 'prepositionaalisia' elementtejä”: ô ”from”, ad, ada”to, towards”, ”with”, ”at”. Nämä elementit suffiksoituvat substantiivin ”normaalimuotoon”; Lowdhamin reportissa niitä ei lueta sijapäätteiksi. Yksi tällainen prepositionaalinen elementti on ilmeisesti dalad ”under”, kuten lausekkeessa ugru-dalad ”Varjon alle”. Tämä dalad voi sisältää päätteen -ad ”to”, sillä konteksti ilmaisee sen, että kyse ei ole liikkumattomasta olotilasta Varjon alla, vaan liikkeestä sen alle: Êruhînim dubdam ugru-dalad, ”Eruhíni lankesivat Varjon alle”.

On olemassa useita esimerkkejä adasta ”to, towards, against, into -ward”: Avalôiyada ”Valaria vastaan”, akhâsada ”kuiluun”, azûlada ”itään”. Esimerkit päätteistä ”with” ja ô ”from” esiintyy lausekkeessa sâibêth-mâ Êruvô ”suostumuksella Erulta”. Sekä Avalôiyadassa että Êruvôssa substantiivivartaloiden viimeisten vokaalien i, u:n ja suffiksoituneiden elementtien välissä esiintyy puolivokaali, järjestyksessä y ja v [[[ glide consonant kts. alempaa]]]. Katso HoME IX s. 424.

Yllä käsitellyn ”genetiivipartikkelin” an, 'n voidaan myös lukea prepositionaaliseksi affiksiksi, joskin se on suffiksoitumisen sijaan prefiksoitunut.

Adjektiivi

Tolkienin kirjoituksissa esiintyy joitain adjektiiveja, kuten izindi ”suora”, burôda ”painava”, êphalak ”kaukainen” (tehostettu toistolla êphal êphalak ”far far away”), sekä (HoME IX s. 435) anadûni ”läntinen”. Ei tiedetä miten komparatiivin ja superlatiivin kaltaiset muodot tehdään, jos adûnaicissa sellaisia muotoja edes esiintyi. Toisi kuin saksassa, ”adjektiiveilla ei ole m[askuliinia], f[eminiiniä] tai n[eutria]” (HoME IX s. 425). Mutta näyttää siltä että adjektiivi taipuu kuvailemansa substantiivin kanssa samassa luvussa: adjektiiveissa dulgî ”mustat” ja lôkhî ”kiemurtelevat”esiintyy pääte î, joka adûnaicissa ilmaisee monikkoa. Niiden kuvailemat substantiivit ovat myös monikossa: bawîba dulgî ”mustat [olivat] tuulet”, kâtha batûna lôkhî ”kaikki tiet [ovat] kiemurtelevia”.

Adjektiivien muodostuksesta voidaan päätellä vain vähän. Adjektiivi anadûni ”läntinen” on muodostettu substantiivista adûni ”Länsi”. Koska an-partikkeli merkitsee ”of”, anadûni on kirjaimellisesti ”Lännen”, mutta se voidaan katsoa olevan adjektiivi, ja sellaisena taipunut. Kuningas Ar-Pharazônia kutsutaan ”Kultaiseksi” Akallabêthissä, ja pharaz tarkoittaa kultaa. Jos pharazôn on ”kultaista” tarkoittava sana, päätteellä -ôn adjektiivijohdin. Mutta se voi myös olla pharazista (kirjaimellisesti *”Kultainen (asia, olento)) johdettu substantiivi; -ôn todellakin listataan nominipäätteeksi HoME IX s. 425.

Selonteossa kerrotaan että ”adjektiivit yleensä edeltävät substantiiveja” (HomE IX, s. 428). Bawîba dulgî ”tuulet mustat” ei tarkoita ”mustia tuulia”, vaan se on nominaalilause merkitykseltään ”tuulet [olivat] mustia” (HoME IX, iii)


Adverbi

Korpuksessamme esiintyy kaksi adverbiä: tâidô ”kerran” ja îdô ”nyt”, jälkimmäisellä on myös variantti îdôn. Vaikuttaisi siltä, että muotoa, jonka lopussa esiintyy n, käytetään vokaalilla alkavien sanojen edellä (mukaanlukien puolivokaali Y: îdôn Yôzâyan). Vrt. englannin kielen artikkeleita a/an, vaikkakin ania ei käytetä puolivokaalien edellä. Substantiivia Adûn ”Länsi” voidaan todistettavasti käyttää adverbiaalisessa/allatiivisessa merkityksessä ”länteen”. Partikkeli ”älä, *ei” (HoME IX s. 250) voidaan ehkä myös laskea adverbiksi.

Partisiippi

Kaksi imperfektiä [[[vai ”menneen ajan partisiippiä” ?]]] esiintyy päätteellä -ân: zabathân ”nöyryytetty” ja zîrân ”rakastettu”. Tämä pääte on selvästi perua alkuhaltiakielen *-nâ:sta, quenyan -na:sta tai -inasta. Molemmat partisiipit seuraavat kuvailemaansa sanaa.

Numeraalit

Vain kaksi numeraalia tiedetään: satta ”kaksi” ja hazid ”seitsemän” (HoME IX, s. 427, 428, hazad s, 247). Numeraalin ”yksi” juuren sanotaan olevan ?IR (s. 432, ? = glottaaliklusiili), josta jumalainen nimi Êru, Yksi (quenyan Eru), mutta varsinaista sanaa ”yhdelle” ei kerrota. Se kerrotaan, että kaikki perusluvut paitsi ”yksi” ovat substantiiveja. Ne seuraavat pääsanaansa: gimlî hazid ”seitsemän tähteä”.

Pronominit

Itsenäisiä adûnaicin pronomineja ei tiedetä, vaikka niitä on varmasti olemassa. Joitain pronominisia elementtejä voidaan eristää verbeistä; katso alempaa. HoME IX s. 425 sanoo että adûnaicin kieli ”tekee sukujen (sukupuolien) välillä eron kolmannen persoonan pronomineissa”, ja sivun 435 mukaan u ja i ”ovat pronominivartaloiden juuret ”hänelle (mask.)” ja ”hänelle (fem.) - mutta ei ole selvää mitkä varsinaiset sanat ovat. Hi-Akallabêth käännetään ”Se-joka-on-vajonnut” (eng. She-that-hath-fallen), joka viittaa siihen että ”hän (fem.)” on hi. Voisiko ”hän (mask.)” olla *hu? (Vrt. heprean hu' ”hän (mask.)”, hi' ”hän (fem.) Sana nênud käännetäään ”meille (eng. on us)”; ehkä ”me” on *nên? (Katso myös lista pronomonisista prefiksestä alempana.)


Suomentajan huomautuksia: (omat huomautukseni merkitty tekstiin kolmilla hakasuluilla)

1. Elhath oli kääntänyt sanan crooked ”käyrät, kierot”, mutta teistä puhuttaessa käännös tuntuu huonolta. Siksi käytin tässä ”kiemurtelevaa”; vrt. käyrät tiet, kierot tie vs. kiemurtelevat tiet. Mikäli tämä (tai jokin muu) tuntuu hyvältä, on syytä muuttaa se myös sanalistaan.

2. Ihmettelen suuresti Fauskangerin termiä ”glide consonant” - onko hän tässä yrittänyt painottaa jotakin minulle tuntematonta seikkaa, vai yksinkertaisesti tuonut esille mielipiteensä siitä, että puolivokaalit eivät ole vokaaleja vaan pikemminkin konsonantteja? Mikäli Helge ei pidä siitä, että foneemeja j, l, w, v jne. kutsutaan vokaaleiksi, miksei hän siinä tapauksessa käyttänyt termiä approksimantti (sillä kyllä on hienoinen ero, mutta termejähän käytetään paljon myös päällekkäin), joka olisi välttänyt suosimisen suuntaan tai toiseen. Tässä olen kääntänyt sen puolivokaaliksi.
 
1: īdō kātha batīna lōkhī "now all roads crooked" on yksi versio lauseesta "Kaikki tiet ovat nyt käyrät" (Silm. 351, engl. All roads are now bent), eli maailman pyöreydestä on kyse ja Juvan "käyrät" sopinee hyvin.

2: "Glide consonant" on itse asiassa suora laina Tolkienilta tuosta mainitusta kohdasta (HoME IX s. 424).

En osanne vastata kysymykseen ainakaan niin, että asia tulisi selvemmäksi, mutta arvelisin, että Fauskangerilla "glide" = puolivokaali = sellaiset konsonantit kuten [w] ja [j], jotka muistuttavat läheisesti jotain vokaalia (, ). En-Wikipedian artikkelissa Semivowel ilmoitetaankin sitten ensisijaisena aivan toisenlainen määritelmä, jonka mukaan mainitut äänteet eivät kai ole puolivokaaleja vaan approksimantteja.

(Toisaalta Lowdhamin selonteossa "glide" taitaa esiintyä vain puhuttaessa kahden vokaalin väliin kehittyneestä konsonantista, ja sivulla 434 sana on lainausmerkeissä. Liekö Tolkienin tarkoittama merkitys jotenkin konkreettisempi kuin vain "puolivokaali"?)
 
Ylös