Konnun oikeuskäytäntö ja koululaitos

Konnun oikeuskäytännöstä meillä on pieni maininta Othon ja Lobelian havitellessa Repunpäätä itselleen. (Sivulla 46 TSH yksissä kansissa, vanhempi painos) mainitaan Bilbon testamentin olevan pätevä, koska hän on adoptoinut Frodon ja asiakirjassa on 7 todistajan nimet kirjoitettuna punaisella musteella.

Ajattelin heräisikö tästä keskustelua. Itseäni jäi mietityttämään muut tilanteet, joissa käytetään todistajia. Maakaupat, avioliiton solmiminen ja muut. Ja se, kenellä oli oikeus toimia todistajana? Tarvittiinko todistajia aina tuo 7? Pitikö heidän olla luku- ja kirjoitustaitoisia? Tai edes täysi-ikäisiä.

Koululaitos on toinen mielessäni ollut asia. Oliko Konnussa varsinaista koulua? Bilbo opetti Samin lukemaan ja kirjoittamaan. Mutta silti Samin lausuessa humoristista peikkorunoaan ennen Rivendelliin saapumista, hänen kerrotaan asettuneet lausumaan, kuin koulussa ikään. Olisivatko vai rikkaimpien lapset saaneet opetusta jossakin koulun tapaisessa?

Onko ideoita, ajatuksia, mielipiteitä?

Itse ajattelen tuosta koulusta niin, ettei Konnussa ollut varsinaisia kouluja vaan lapset saivat vähät tietonsa ja taitonsa kotona tai ehkä joltain hobiteiksi fiksuilta "yksityisopettajilta", jotka sattoivat opettaa lukemista ja kirjoittamista jos lapsen omat vanhemmat eivät sitä osanneet. :roll:

Tähän varsinaisen koululaitoksen puutteeseen viittaisi ainakin se, että Bilbo oli opettanut Samin lukemaan ja kirjoittamaan.

Niin, ja siitä samasta kohdasta voi ehkä päätellä mitä mieltä "tavallinen kansa" Konnussa oli luku- ja kirjoitustaidosta; eikö Ukko sano samassa lauseessa että "..ei missään pahassa tarkoituksessa [opettanut lukemaan]".

Tämä menee vähän aiheen sivu, mutta Briinkin seudulla lukutaito oli kai harvinaista? Ainakin niin olen ajatellut kun Voivalvatista todetaan että "piti suuressa arvossa lukutaitoisen miehen mainettaan" tms.

Ei pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Bilbo oli opettanut Samin lukemaan ja kirjoittamaan ennen kouluun menoa. Frodokin taisi haltiakieliä joka taas viittaisi vähän korkeampaan luku- ja kirjoitustaitoon eli mahdolliseen "peruskoulun" kaltaiseen opetukseen.

Mahdollista toki on lähes mikä vaan, mutta todennäköiseltä Samin lukemiskommenttien perusteella vaikuttaa se, että "työväenluokka" ei yleensä oppinut lukemaan, eli yleisiä kouluja ei ollut. Eli Englanti 1800-luvulla. (Vai joko siellä silloin oli yleisiä kouluja?) Merri ja Pippin varmaankin osasivat lukea?

Mitä Frodon haltiakielentaitoon tulee, oli se tietenkin huomattavan poikkeuksellista, eikä suinkaan mitään peruskoulutasoa. Bilbo ja Frodo olivat varmasti ainoat haltiakieltä osaavat hobitit.

Joo, kyllä minustakin näyttää vahvasti siltä, että lukutaito oli sekä Konnussa että Briissä poikkeuksellista ja keskittyi lähinnä varakkaampien hobittien keskuuteen. Ukon kommenteista voisi päätellä, että köyhät (ja alistetut?) työväenluokkaiset hobitit pitivät lukutaitoa vähän epäilyttävänä touhuna.

Tera sanoi:

Frodokin taisi haltiakieliä joka taas viittaisi vähän korkeampaan luku- ja kirjoitustaitoon eli mahdolliseen "peruskoulun" kaltaiseen opetukseen.

Click to expand...

Frodo kylläkin taisi haltiakieltä, sillä Bilbo oli opettanut sitä hänelle. Ja vaikka Konnussa olisikin jokin peruskouluoppilaitos (vaikkakaan ei ollut) yms. niin tuskinpa siellä opetettaisiin haltiakieltä! Aika kaukaa haeuttua, hei. :wink:

Sitä suuremmalla syyllä, että hobitit olivat melko "sivistymättömiä" (siis koulutuksen mittapuulla), on mielestäni vähän hassua, että sekä Bilbo että Frodo lennättävät yleiskielisiä käännöksiä haltiakielisistä runoista ja lauluista ihan tuosta vaan. Muutenkaan minulle ei ole oikein selvinnyt, missä Bilbo ja Frodo ovat haltiakieltä niin hyvin oppineet. Myös Bilbon ja Frodon verbaalinen lahjakkuus, samoin Samin (runoja ja lauluja keksitään välillä improvisoiden ja pitkiäkin pätkiä muistetaan ulkoa) ei oikein sovi peruskontulaisuuteen. Jotenkin tulee mieleen, että nämä ominaisuudet ovat Tolkienin omien mieltymysten mukaisia: Tolkien oli kielitieteilijä, joten myös osa hänen luomistaan hahmoista on kielellisesti lahjakkaita. Ja pitihän jonkun kirjassa kertoa Keski-Maan kielellisistä suhteista, kun Tolkien oli sellaiset varta vasten luonut

Curunír sanoi:

Frodo kylläkin taisi haltiakieltä, sillä Bilbo oli opettanut sitä hänelle. Ja vaikka Konnussa olisikin jokin peruskouluoppilaitos (vaikkakaan ei ollut) yms. niin tuskinpa siellä opetettaisiin haltiakieltä! Aika kaukaa haeuttua, hei. :wink:

Click to expand...

En tainnut ilmaista itseäni ihan tarpeeksi hyvin . Tarkoitin vaan sitä, että oppiakseen muita kieliä on kieliopin osaaminen suotavaa ja siinä koulu auttaa juuri äidinkielentunneilla.

Mortal Illusion sanoi:

Muutenkaan minulle ei ole oikein selvinnyt, missä Bilbo ja Frodo ovat haltiakieltä niin hyvin oppineet.

Click to expand...

Bilbo on oppinut haltiakiletä aika monenkin asian kautta. Hän on oppinut sitä Gandlafilta ja Rivendellin haltioilta ja kovana lukijana (joka on hobiteille epätyypillistä) Bilbo oli aika nopea oppimaan ja oivaltamaan toisen kielen. Sen jälkeen Bilbo opetti Frodoa ja siihen kun lisätään vielä mahdollinen Gandalfinkin pieni "opetus" niin kylläpä Frodokin haltiakieltä taitaa jonkin verran.
Tuo Samin verbaalinen lahjakkuus taitaa olla sitten ihan poikkeuksellinen luonnonlahjakkuus, vaikka Bilbolla taitaa olla tässäkin näppinsä pelissä.

Olivathan tarinankerronta ja laulaminen oleellinen osa hobittien kulttuuria! Siinä valossa Samin luontainen lauleskelu ei ole erityisen epätavallista. Sam kun oli kaiken lisäksi todella innoissaan kaikista tarinantapaisistakaan, voisi kuvitella että juuri Sam on kuunnellut todella tarkkaan kaikki tarinat ja suorastaan imenyt äidinmaidosta myös tarinankerronnan ja improvisaation.

Mortal Illusion sanoi:

Muutenkaan minulle ei ole oikein selvinnyt, missä Bilbo ja Frodo ovat haltiakieltä niin hyvin oppineet. Myös Bilbon ja Frodon verbaalinen lahjakkuus, samoin Samin (runoja ja lauluja keksitään välillä improvisoiden ja pitkiäkin pätkiä muistetaan ulkoa) ei oikein sovi peruskontulaisuuteen.

Click to expand...

Pitkiä rimpsuloitahan usein laulettiin. Ja jos Konnussa oli juomalauluja, niin miksei lasten iltasaturiimejä olifanteista ja peikoistakin? Runoilua kummallisempana piirteenä pidän itse tuota hobittien laulamista. Paitsi juomalaulut.

Metsäretkillähän nuo kaksi haltiakielen oppivat. En itse ainakaan keksi muuta. Mutta tavallisen yleiskielen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen laittaa tosiaan miettimään ylä- ja alaluokan eroja. Merristähän me tiedämme, että hän kirjoitti Konnun kasvitietokirjan. Ja hän oli kova tutkimaan karttoja Rivendellissä. Kai siihenkin lukutaitoa tarvittiin? Eivät paikannimet muuten olisi selvinneet. Oletus on, että myös Pippin osasi, mutta ei vaivautunut. Hänen uteliaisuutensa kohdistui vähän muuhun kuin karttoihin.

Kuuluiko koko Rankkihovi yläluokan piiriin? Näin olen käsittänyt. Frodo kasvoi siellä ja myöhemmin Merri. Entä Pippin? Siellä vai muualla. Mutta voisi olettaa, että Rankkihovin suurelle ipanamäärälle olisi joku saattanut lukutaitoa opettaakin.

Entä tuo oikeuskäytäntö?
Yläluokkaiset Otho ja Lobelia siis osasivat lukea, kun nyrpistivät nenäänsä virallisen asiakirjan nähdessään. Minua jäi mietityttämään se, että oliko joka kylällä 7 oikeutettua nimenkirjoittajaa ja kylänvanhinta, jotka allekirjoittivat tärkeitä papereita vai riittikö joskus jonkun muunkin allekirjoitus vahvistamaan jokin asia. Ja kenellä sitä punaista mustetta oli? Kylän kirjurilla vai pormestarin selän takana. Oliko Konnussa kirjureita? Olen ajatellut Bilbon ja Frodon saattaneen toimia eräänlaisina kirjureina. Vaikka olisi kuinka rikas, eihän sitä sovi ihan jouten olla vuodesta toiseen.

Luulen, että suurin osa kuitenkin Konnun hobiteista osasi lukea ainakin jonkin verran. Mitään kirjallisuutta he eivät suinkaan paljolti lukeneet ja tässäkin Bilbo oli siis todellinen poikkeus. Briissä Viljami Voivalvatti piti itseään ylpeänä lukutaitoisena miehenä ja ilmeisesti Briissä ei ollutkaan niin paljon lukutaitoisia. Mene ja tiedä. :roll:

Fairy tale sanoi:

Kuuluiko koko Rankkihovi yläluokan piiriin? ...

Click to expand...

Mahtoikohan koko Rankkihovi kuulua? Eikö siellä asunut monta sataa hobittia, minulla on jostakin tullut sellainen mielikuva että siellä asui vähän joka "luokan" väkeä, ylempää ja alempaa. (Mitään lainausta en kyllä voi tarjota, joten tämä oli vähän turha kommentti.)

Merrihän oli Hovin Herran poika, että siinä mielessä tuntuu ihan loogiselta että Merri osasi lukea ja kirjoittaa, koska varmasti tuleva Hovin Herra tarvitsi sitä taitoa. Pippinhän kasvoi Tukinmaassa, eikö vaan, mutta vieraili usein Bukinmaassa. Ja Pippin oli Tukien "johtajan" (muisti ei tunnu toimivan näin myöhään..) poika, sama juttu kun Merrillä. Ehkä Frodolle opetettiin niitä taitoja samalla kun Merrille..?

Wilwarin sanoi:

Ja Pippin oli Tukien "johtajan" (muisti ei tunnu toimivan näin myöhään..) poika...

Click to expand...

Thain?

Ja vielä tuosta sopimuksen allekirjoittamisesta punaisella musteella: epäilenpä, ettei allekirjoittajien tarvinnut kovin isoja kihoja olla, riitti kunhan ei ollut "rikosrekisteriä" ja oli muutenkin kunnon kansalainen.
Mistä pääsemmekin Konnun poliisilaitokseen - eikös TSH:n prologissa kerrottu tuosta tarkemmin? (Konnavahdit jne. En nyt jaksa kaivaa kirjaa esiin...)

No eipä Konnun hobitit olleet mitään "pahiksia" lukuun ottamatta ehkä lievästi "ilkeää" Ted Haisulia ja hänen mahdollisia ystäviään. Konnavahdit siis olivat näitä "poliiseja" ja hekin varmasti enimmäkseen valvoivat muukalasia eli Isoja Ihmisiä.

Eikös Tolkien sano, että konnavahtien pääasiallinen työ olivat "eläinten harharetket". Toisin sanoen he ilmeisesti etsivät karanneita kotielämiä ja kenties johtivat petojen jahtia silloin kun Kontuun sattui sellainen ilmestymään.

Rikollisuuttahan Konnussa oli sangen vähän. Ehkä joku Ted Hiesulin kaltainen tyyppi saattoi vähän rähjätä humalassa, ja Säkinheimo-Reppuleilta olisi voinut odottaa asiakirjojen väärentämisen ja kavalluksen kaltaisia rikoksia. Varmaan konnavahtien piti myös toisinaan taluttaa kotiin itsensä tukkihumalaan juoneita tai liikaa syöneitä hobitteja.

Isojen ihmisten kanssa joutui luultavasti useammin tekemisiin Konnun rajavartiolaitos eli "rajamiesten" joukko. Ainakin Sormuksen sodan aikoihin rajamiehet estivät usein epäilyttäviä kulkijoita pääsemästä Konnun rajojen yli.

Jo konnavahtien vähyys viittaa hyvin pieneen järjestyshäiriöiden määrään. Jokaisen neljännyksen rajoilla oli kolme vahtia. Tiedä sitten, oliko heillä varamiehiä. Luultavasti. Mutta 12 vahtia koko ajan on silti erittäin pieni määrä.

Fairy tale sanoi:

Minua jäi mietityttämään se, että oliko joka kylällä 7 oikeutettua nimenkirjoittajaa ja kylänvanhinta, jotka allekirjoittivat tärkeitä papereita vai riittikö joskus jonkun muunkin allekirjoitus vahvistamaan jokin asia. Ja kenellä sitä punaista mustetta oli? Kylän kirjurilla vai pormestarin selän takana. Oliko Konnussa kirjureita?

Click to expand...

Luulisin, että kuka tahansa oikeustoimikelpoinen hoppeli kelpasi todistajaksi, kirjoitustaitoinen eli ei. Eiköhän Konnussa ollut vallalla sama käytäntö kuin esikuvassaan 1800-luvun Englannissa, että kirjoitustaidottomien allekirjoituksena toimi puumerkki. Se on aivan yhtä laillinen kuin varsinainen allekirjoituskin.

Punaista mustetta oli varmaankin kaikilla virkamiesasemassa olevilla, eli kaikilla, jotka yleensä olivat tekemisissä allekirjoitettavien sopimusten kanssa. Luulisi, että Konnussa oli jonkin sortin notaari hoitamassa lakiasioita. Lisäksi mustetta sai varmaankin ostaa sekatavarakaupasta kenellä vain oli siihen varaa.

Kirjureita oli takuulla. Sellaisia on kaikissa yhteiskunnissa, joissa jotkut osaavat kirjoittaa ja toiset eivät. Kirjurinhomma todennäköisesti ei kuitenkaan ollut täysipäiväinen, vaan sillä ansaittiin lisätienestejä varsinaisen ammatin lisäksi. Vai olivatko hobitit niin solidaarisia, että kirjoitustaitoiset auttoivat kirjoitustaidottomia naapuriaan ilmaiseksi?