Kuukauden sankari: Bilbo Reppuli

Bilbo Reppuli

Kolossa maan sisällä asui hobitti. Näin alkaa Hobitti eli Sinne ja takaisin, joka kertoo Bilbo Reppulin matkasta Konnusta Yksinäiselle vuorelle sekä kotiinpaluusta. Toinen Bilbo Reppulin mainitseva lähde on Taru Sormusten Herrasta. TSH:n liitteessä C on myös kuvattuna Bilbon sukupuut. Hobittien tiedetään saavuttaneen täysi-ikäisyyden vasta 33 vuoden iässä, mikä tulee ottaa huomioon seuraavassa esityksessä.

Bilbo Reppuli oli Bungo Reppulin (2846-2946 Kolmatta aikaa) ja Belladonna Tukin (2852-2934 Ka.) vuonna 2890 Ka. syntynyt poika, joka jäi avioliiton ainoaksi lapseksi. Hänen elämästään ennen 51. ikävuottaan tiedetään vähän. Ilmeisesti hän oli elellyt jo pitkään vaurasta hiljaiseloa hobitinkolossaan Repunpäässä, jonka hänen isänsä oli aikoinaan rakentanut. Belladonna oli kuollut seitsemän vuotta aiemmin ja Bungo oli jo 95-vuotias. Tuona vuonna (2941 Ka.) Bilbo Reppuli tapasi Gandalfin ensi kertaa, ja tuli kohtalon vetämäksi Thorin Tammikilven ja tämän seurueen aarteenetsintämatkalle. Kun hän palasi vuotta myöhemmin Kontuun, oli hänellä mukanaan runsaasti kultaa ja hopeaa, sekä taikaesineitä, joista merkittävimmäksi paljastui kultainen näkymättömäksi tekevä sormus. Hobitti kuvaa päähenkilönsä elämänmuutosta seuraavasti:

Bilbo sai havaita menettäneensä muutakin kuin lusikoitaan – hän oli menettänyt maineensa. Hän säilyi tosiaan sen jälkeen haltioiden ystävänä ja kääpiöt kunnioittivat häntä, samoin kuin velhot ja muut sen kaltaiset ohikulkijat, mutta ympäristönsä silmissä hän ei ollut enää oikein kunniallinen. Lähiseudun hobitit pitivät häntä järjestään omituisena – paitsi hänen tukinpuoleiset nuoret sukulaisensa, mutta näidenkään vanhemmat eivät rohkaisseet jälkikasvuaan olemaan läheisissä väleissä hänen kanssaan.

Bilbo ei mennyt koskaan naimisiin, mutta otti 90 vuoden ikäisenä nuoren orpopojan Frodo Reppulin luokseen Repunpäähän asumaan ja teki tästä perijänsä. Aika näytti vaikuttaneen Bilboon hyvin vähän, ja hänen arvioitiinkin olevan tuossa iässä yhä sama kuin viisissäkymmenissään. 111. syntymäpäivänään (3001 Ka.) hän piti suuret juhlat yhdessä 33 vuotta täyttävän Frodon kanssa, ja ilmoitti samalla jättävänsä Konnun. Hän katosi dramaattisesti valonvälähdyksen myötä käyttäen tuolloin viimeistä kertaa taikasormustaan. Gandalfin painostuksesta hän jätti taikasormuksen Frodolle yhdessä muun perintönsä kanssa. Hän poistui salaa Konnusta kääpiöiden matkassa asettuen seuraavana vuonna Rivendelliin.

Lokakuussa 3018 Ka. Bilbo ja Frodo tapasivat Rivendellissä, jolloin Frodo näki Bilbon viimeistä kertaa ennen Sormuksen tuhoa. Vuotta myöhemmin Rivendellissä kohdattu Bilbo oli jo vuosiensa kiinni saama 129-vuotias hobittivanhus, joka nukkui suuren osan päivästä. Kolmas aika oli käymässä vähiin, ja syyskuun 29. päivä 3021 Ka. Bilbo lähti Harmaista Satamista haltialaivalla Meren yli.

Millaisen käsityksen Bilbosta saa Hobitin perusteella? Onko TSH:n Bilbo toisenlainen? Mikä merkitys Sormuksella oli Hobitin tapahtumien kulkuun, ja toisaalta Bilbon myöhempään elämään? Entä tämän kokemalla seikkailulla ylipäätään?

Kointähti sanoi:

Hän säilyi tosiaan sen jälkeen haltioiden ystävänä ja kääpiöt kunnioittivat häntä, samoin kuin velhot ja muut sen kaltaiset ohikulkijat, mutta ympäristönsä silmissä hän ei ollut enää oikein kunniallinen.

Click to expand...

Tuosta tuli mieleen, että Keski-maan piirit taisivat tuohon aikaan olla aika pienet. Haltiat asuivat Satamissa ja Rivendelissä, kääpiöt Sinivuorilla ja dúnedain missä sattuun, mutta muita ei Eriadorissa paljon asunut. Vuorten toisella puolen olivat Lothlórien, Thranduil, Pitkäjärvi ja Erebor sekä Rautavuoret. Etelässä pari ihmisten kuningaskuntaa. Kun pohjoisessa oli kymmenkunta merkittävää yhteisöä, niin tieto varmaan levisi matkustavaisten mukana varsin tehokkaasti. Kun on noin vähän väkeä, ei merkittäviä tapahtumia ollut paljoa.

Näen Bilbossa vahvasti Tolkienin ja välillä vähän toisinkin päin. Näen, että Bilbo on Tolkien satuhahmona, eskapistisessa menneisyydessä.

Sivujuonteena elokuviin tuli mieleen, että Odotetussa Juhlassa ja Hobitissa sama näyttelijä olisi voinut näytellä Bilboa, koska Bilbo ei ollut vain hyvin säilynyt vaan lähinnä muuttumaton. Sen jälkeen Bilbon onkin täytynyt vanhentua silmissä.

Bilbon mainittua huonomaineisuutta olen pitänyt lähinnä Bilbon sarkasmina jolla hän on korostanut kuinka nurkkakuntaisia ja osin myös tietämättömiä hobitit yleisesti ovat. Uskoisin, että suurin osa hobiteista kunnioitti ja myös vähän ihaili Bilboa. Ehkä vain Säkinheimo-Reppulit todella käyttivät Bilbon omituisuuksia hänen mustamaalaamiseensa. Muut saivat varmaankin lähinnä vain puheen- ja ehkä vitsailunaiheita.

Lisäys. Sisältää aika radikaaleja juoneen liittyviä paljastuksia.
Uusi lisäys. Ehkä parempi näin:

Onko missään mainintoja, kuinka paljon Bilbo käytti Sormusta?

Ars Magican roolipelimaailmassa kaikki varsinaiset maagit omaavat piirteen nimeltä Lahja (the Gift), joka mahdollistaa vaativan taikuuden oppimisen. Kuitenkin Lahjalla on haittapuolensa: se tekee kantajastaa ihmisten ja eläinten silmissä epäilyttävän, vaikkeivat he olekaan tietoisia epäilyttävyyden syystä.

Mietin, voisiko Sormukseen liittyä jokin samanlainen kantajansa tahraaminen. Bilbo palasi Kontuun Sormuksen leimaamana, ja vaikka niin hän itse kuin myös muutkin hobitit ajattelivat tämän liittyvän vierailla mailla vietettyyn aikaan, oli kenties todellinen syy Sormuksessa itsessään. Ja neljästä hobitista, jotka myöhemmin lähtivät seikkailuun, juuri Frodo sai vähiten arvonantoa Konnussa paluunsa jälkeen.

Atheon sanoi:

Spoiler

Hänellä se oli kuitenkin reilut viisikymmentä vuotta, eikä Sormuksesta luopuminen vaikuttanut tuottavan kovinkaan suuria vaikeuksia. Verrattuna Frodoon, Sormuksen vaikutus Bilboon oli ilmeisesti pienempi, Frodo kun ei pystynyt sitä heittämään Tuomiovuoreen, vaikka se oli hänen hallussaan vähemmän aikaa.

Click to expand...

Jotenkin muistelen Gandalfin(?) jossain arvelleen että sormus vaikutti Bilboon vähän koska tämän ensimmäinen teko sormuksen haltijana oli hyvä. Tosin en ole ihan täysin vakuuttunut tästä teoriasta.
Ehkä sormus oli vähän kuin lääke joka vaikuttaa selvästi enemmän jos uskoo sen tehoon. Bilbo pityi sormusta lähinnä huvittavana esineenä jolla voi tehdä kaikenleista hyödyllistä. Frodo taas sai sormuksen saadessaan tietää sen olevan vaarallinen ja siksi hän odottikin sitä koko ajan. Tosin Hobitissa ei kuvata ollenkaan sitä miten kantaja siirtyy kuin toiseen ulottuvuuteen ja kaikki normaalissa maailmassa on sumuista (vai sotkeeko leffa nyt taas ajatuksiani?). Mutta kuten sanottua Sauronin mahti oli eri Bilbon aikaan ja Frodon aikaan.

Epäilen vahvasti, että kuinka paljon sormus vaikuttaa, niin ei ole mitenkään syy-seuraus-suhteessa sen kanssa kuinka paljon sormuksen kanssa on kosketuksessa. Viitaten tietenkin surullisen kuuluisan Smeagoliin. Ei ollut piruparka edes sormusta käyttänyt, kun oli jo kaveria tappamassa Sormuksen vaikutuksen alaisena. Eikä Sauron niihin aikoihin ollut lähellekään niin voimakas kuin Bilbon saatikka sitten Frodon aikoihin. En toki kuitenkaan lähde kieltämään sormuksen ja Sauronin välistä vastavuoroista vaikutusta, sehän on nyt yhtä selvä asia kuin oma absolutisti-äitini.
Voisiko se kuitenkin jotenkin olla, että Bilbo oli mielenlaadultaan passelimpi vastustamaan Sormuksen mahtia kuin Frodo? Ehkä siinä oli myös se, että Frodo antoi paljon enemmän arvoa kyseisellä Sormukselle sen saatuaan kuin Bilbo. Bilbollehan se varmaan on arvoltaan lähennellyt enemmänkin voitonmerkkiä alun alkaen ja sen arvo sitten pikkuhiljaa vuosien myötä kasvanut, kun taas Frodohan tunsi jo varhaisessa vaiheessa olevansa sidottu Sormukseen. Ainakin näin minä olen joten kuten sen ymmärtänyt. Korjatahan saa, jos ihan lähden hölynpölyä syöttämään, sen verta on kuitenkin aikaa lukemisesta, että jotkin seikat ovat päässeet keräämään pölyä.
Bilbon maineen mustamaalamisen katson ihan johtuvan siitä seikasta, että Hobitissahan selkeästi aluksi painotettiin sitä, kuinka Reppulit olivat niin arvostettua väkeä muiden hobittien, koska eivät koskaan seikkailuun päätyneet. Loogisen päätelmäketjun vuoksi lienee ihan selvä, että kun Bilbo suurelta seikkailulta palaa, niin ristiinhän sitä katsotaan hobittien keskuudessa. Varmaan se Tolkien halusi pitää jutun loogisena, koska olisihan se ollut ristiriidassa kirjan alun kanssa, jos lopussa oltaisiin ruvettu kertomaan siitä, kuinka seikkailu toi arvostusta Konnussa. Ihan hyvin voin siis kuvitella, että eihän tuossa kieroon katsomisessa mistään muusta ollut kyse kuin pelkästään normien rikkomisesta.

Olet aivan oikeassa, Jaamar, eikä elokuva sotke ajatuksiasi. Sormusten Herrassa kerrotaan, miten näkökenttä muuttuu sumeammaksi, kun Sam käyttää Sormusta. Kuulo muuttuu sen sijaan tarkemmaksi. En tiedä, riippuuko tämä Sormuksen kantajasta, vai mistä on kyse, mutta Hobitissa ei sanota asiasta mitään (ainakaan sen perusteella, mitä äsken katsoin). En muista, mitä asiasta sanottiin Frodon kohdalla.

Mutta jos pysytään aiheessa, niin omasta mielestäni Bilbo on melko erilainen Hobitissa ja Sormusten Herrassa. Saattaa johtui siitä, ettei hänellä ollut Hobitin alussa kokemusta seikkailuista ja hän muuttuu tarinan mittaan, mutta itse luin Sormusten Herran ennen Hobittia ja huomasin eroja. Sormusten Herran Bilbo tuntuu jotenkin viisaammalta, osaa vähän haltiakieltä ja muuta.

Bilbosta kertovista lähteistä kannattaa muistaa myös Keskeneräisten tarujen kirja ja sen luku Ereborin-retki (s. 435-), jossa Gandalf kertoo muistojaan Odottamattomasta juhlasta ja siihen johtaneista tapahtumista. Bilbon kannalta erityisen mielenkiintoisia ovat Gandalfin muistelot ensimmäisistä kohtaamisistaan nuoren Bilbon kanssa: hän tapasi Bilboa jo tämän lapsuudessa ja nuoruudessa, ja ennen vuoden 2941 suuria tapahtumia hän oli nähnyt Bilbon viimeksi vuonna 2921, kun tämä ei ollut vielä aivan täysi-ikäinen (tarkkkaan sanoen Bilbo oli silloin 31-vuotias).

Gandalf muisteli nuoren Bilbon "intoa" ja "kirkkaita silmiä", hänen "rakkauttaan tarinoihin" ja "kysymyksiään maailmasta Konnun ulkopuolella". Etenkin viimeinen ominaisuus varmasti kiinnitti Gandalfin huomiota. Hänhän tunsi hobitteja kohtalaisen hyvin ja tiesi varmasti, miten harvinaista moinen kiinnostus tämän kansan parissa oli. Helokesiverta virtasi Bilbon suonissa paljon enemmän kuin hän itse aavistikaan.

Vierailullaan Konnussa alkuvuonna 2941 Gandalf sai kuulla, että Bilbo oli jo tuolloin hankkinut epäilyttävän maineen itselleen. Gandalf sanoi suoraan: "Hänestä oli hyvää vauhtia tulossa vähän omituinen, niin sanottiin, ja hän saattoi häipyä omille teilleen päiväkausiksi. Hänen saatettiin nähdä juttelevan muukalaisten kanssa, jopa kääpiöiden."

Viimeinen huomio sai tietysti Gandalfin pohtimaan entistä tarkemmin mahdollisuutta saada Bilbo lähtemään kääpiöiden kelkkaan [huom. en tarkoita sitä kelkkaa, jolla H1-elokuvassa huristeltiin hiisikaupungin huvipuiston luolastoradalla].

Gandalf siis totesi, että Bilbo oli edelleen juuri sellainen kuin hän oli toivonut. Hän ei tosin tavannut Bilboa itseään, sillä tätä ei näkynyt mailla halmeilla eikä tämä ollut lähtiessään tiennyt, milloin palaa. Olipahan vain vastannut puutarhuri Kololaisen kysymyksiin kotiinpaluun ajankohdasta: "En tiedä. riippuu siitä tapaanko heitä. Huomenna on haltioiden uusi vuosi."

Vaikka Odottamattoman juhlan alku olikin hankala, se Bilbo joka hyvääpäivitteli Gandalfia tiehensä ja jonka nähtiin hytkyvän hyytelönä kolonsa matolla ja hokevan "salama iski, salama iski", ei ollut sittenkään sellainen poroporvarihobitti kuin saattaisi kuvitella (ja kuin hän itse oli kenties kuvitellut). Seikkailuinto oli hänessä varsin lähellä pintaa - tuskinpa hän olisi muuten lähtenyt kääpiöiden matkaan.