Onko Tolkien paras fantasiakirjailija?

Miten on?

Kaikki me rakastamme Tolkienia, mutta olenko minä joukon ainoa, jonka mielestä Tolkieniakin parempia ja kiinnostavampia fantasisteja on olemassa. Varmasti joku muukin on samaa mieltä - ja varmasti hyvin moni on eri mieltä.

Kertokaa siis mielipiteenne ja perustelkaa ne

Älkääkä vahingossakaan käsittäkö viestiäni riidanhaastamiseksi...

En ylipäätäänsä osaa nostaa yhtään kirjailijaa/kirjaa muiden ylitse siksi 'yhdeksi ja parhaaksi'. En ainakaan niin laajassa genressä kuin fantasia.
Joten sanon, ettei Tolkien ole 'paras' fantasiakirjailija. Mutta ehdottomasti suosikkieni joukossa.

hmm...

Olen aika lailla samalla radalla kuin Neithan, on niin monta hyvää. Vaikka yrittäisikin ajatella Tolkienin kirjoja vain fantasia kirjoina niin minä en pysty. On kaksi seikkaa jotka tekevät siittä mahdotonta 1)TSH oli ensimmäien fantasia kirjani, arvo nousee välittämättömästi 2)Tulee aina ajatelleeksi että vanha J.R.R uudisti fantasia kirjallisuuden, joten näen hänet myös mahtavana kirjailijan lisäksi nykyfantasian pääarkkitehtina (on muitakin esim.Howard)tämän takia en pysty suoraan vastaamaan kysymykseen. Tulkitkaa miten haluatte. :wink:

Siitä voi myös keskustella onko Tolkien fantasiakirjailija. Eikö hän itse kokenut tekevänsä jotain aivan muuta?

Minun mielestäni löytyy kyllä kirjailijoina parempia, mutta Tolkienin viehätys on muualla(kin) kuin kirjallisessa puolessa, maailmankuvauksessa ja muussa. Yhtä uskottavaan ja suureen ja yksityiskohtaiseen maailmaan en ole muualla törmännyt (ja Ajan pyörää ei tähän lasketa, se ei ole laadukas maailma). Sekin vaikeuttaa arviointia että Taru on minua eniten muuttanut kirja, niinpä pidän sitä yleensä parhaana lukemanani, vaikka Gaiman ja Hobb ja monet muut olisivat kirjailijoina parempia. Jossain vaiheessa olin sitä mieltä että George R.R. Martin on paras fantasiakirjailija, mutta minulla ei ole aavistustakaan syistä. Olin silloin jopa luopunut hänen kirjojensa lukemisesta joten syy ei voi olla siin äettä olisin erityisesti hänestä pitänyt.

Enpä tiedä voiko Tolkienia oikein luokitella muun otsikon kuin "moderni fantasiakirjallisuus" alle.

Olen Ereinen kanssa samaa mieltä ainakin siinä, että Tolkienin suurin arvo löytyy uskomattoman kiehtovan, monipuolisen ja huolellisesti harkitun fantasiamaailman luomisessa. Vastaavaan ei kukaan muu ole pystynyt.

Muutama muu kirjailija on kuitenkin mielestäni luonut onnistuneempia henkilöhahmoja ja kehitellyt mielenkiintoisempia teemoja (esim. Michael Moorcock)...mutta taitaa tosiaan olla tyhmää ryhtyä julistamaan ketään kirjailijaa genren parhaaksi.

Tolkienia voi myös todellakin pitää modernin fantasian pääarkkitehtinä siinä mielessä, että kirjallisuuslajin suosio kasvoi räjähdysmäisesti TSH:n myötä. Sinänsähän fantasiakirjallisuus alkoi kehittyä jo 1800-luvulla ja jo ennen Tolkienia se oli kehittynyt jokseenkin nykyiseen hahmoonsa. Tolkienia edelsivät mm. juuri tuo Robert. E. Howard sekä esimerkiksi Fritz Leiber.

Jossain mielessä kyllä, esimerkiksi kun ajattelee, että Tolkien on tämän nykyfantasian isä, kun lukee Ajan Pyöriä tai Eddingsiem juttuja niin aika lailla samalla kaavalla ne toteutuvat. Uudemmat kirjailijat jäljittelevät aika paljon Tolkienia tahattomastikin, mutta he ovat puolestaan keksineet fantasiaan mielettömän upeita hahmoja.

Toisaalta nykyfantasiasta löytyy aika paljon sellaista, joka ei ole Tolkienille mitään velkaa, esim. Neil Gaimanin teokset, jotka kai ovat fantasiapuolella saaneet vaikutteita Lord Dunsanylta (joka edelsi Tolkienia) ja Roger Zelaznylta (joka on aika kaukana Tolkienista ja lähempänä ehkä pulp-kirjallisuutta, tai niin kuvittelen aiheeseen suuremmin perehtymättä). Aika suuri osa fantasiasta on Tolkien-klooneja, mutta löytyy sieltä muutakin, "suuri yleisö" taitaa vain mieltää fantasian Eddingsiksi ja Jordaniksi.

Taitaa olla. Mutta ovat myös Robeert Jordan ja Guy Gavriel, sekä David Eddings ovat hyviä kirjailijoita, mutta ei Tolkieniä voita mikään.

Minä luettelisin Tolkienin ehkä enemmän historialliseksi kirjailijaksi, sillä hän itsekin sanoi kirjoittavansa teoksistaan historiallisia teoksia. Hänen tavoitteenaan ei siis tainnut olla fantasian luominen. Kuitenkin jos puhutaan fantasiakirjailijoista, niin parhaaksi mainitsen Tolkienin, sillä hänen luomansa maailma on kuitenkin niin fantasiamainen, joka ei oikeastaan vastaa paljon oikeaa maailmaa.

Minusta Tolkien on paras! En yleensä pidä fantasia kirjoista, mutta Taru on aivan omaa luokkaansa.

Hmmm... Vaikea vastata tähän. Lempikirjani on Harry Potterit ja aivan niiden perässä tulee Tolkienin kirjat. Arvostan eniten Tolkienin kirjoissa sitä, kuinka hän on luonut niin todellisen ja yksityiskohtaisen maailman monine kielineen, karttoineen, historioineen, rotuineen ja jopa kasveineen. Tolkien on luonut tuota maailmaa melkein koko elämänsä ajan enkä usko että kukaan muu fantasiakirjailija enää pystyy samaan. Pakko kuitenkin myöntää että Taru Sormusten herrasta tuntuu välillä tylsältä ja pitkäveteiseltä, mutta olen kylläkin lukenut sen vain kerran. Silmarillionista pidän Tarua enemmän kerrontatavan takia ja siksi koska se sisältää niin monta tarinaa jotka ovat todella yksityiskohtaisia.
Mutta J.K. Rowlingia pidän parhaana kirjailijana sen takia koska hän kirjoittaa niin hauskasti ja ei-pitkäveteisesti, mutta kuitenkin niin tarkasti. Jokainen pieni asia on yhteydessä toiseen ja juoni kirjoissa on erittäin monimutkainen. Kuten kaikki Potter-fanit ovat jo oppineet, Row ei ikinä mainitsee mitään yksityiskohtaa ilman syytä.
Tolkien ja Rowling ovat hyvin erilaisia kirjailijoita, muta arvostan kumpaakin. En oikeastaan voi päättää kumpien kirjat ovat parempia.
Ja onhan tietysti muitakin hyviä kirjailijoita, kuten Robin Hobb ja Tracy Hickman ja Margaret Weis. Jokaisessa kirjassa on tylsiä kohtia (lukuun ottamatta Pottereita), mutta vaikka olen Robin Hobbin Näkijän tarussa kolmannessa osassa, en ole vielä kertaakaan ajatellut että voisiko tämä kohtaus jo pian loppua.

Tolkienin kirjoissa on monia virheitä, joita ammattikirjailija ei koskaan tekisi. Tolkien on luomallaan maailmalla saavuttanut suuren suosion, mutta jos puhutaan kirjoituksen laadusta, olisi se voinut olla paljon parempaa. Asiaahan voi määritellä monella tavalla ja katsella miljoonasta eri näkökulmasta, mutta aina päätyy siihen pisteeseen, että Tolkienin kirjoituksen taso ei ole paras mahdollinen. Ammattikirjailija ei olisi tehnyt esimerkiksi Rivendellin neuvonpidosta niin pitkään ja niin edelleen. (Kahden tornin Special extended dvd editionin extrat katsoneet tietävät mitä tarkoitan)

Mutta Tolkienia ihailen hänen tekemänsä työn ansiosta. Harva kirjailija on nähnyt niin paljon vaivaa teoksiensa eteen. Tolkienhan halusi aina kirjojensa olevan täydellisiä. Kaikki eivät pyri samaan vaan kirjoittavat vain. Ilman minkäänlaisia taustatutkimuksia tai oman kielen kehitystä. Mutta toisaalta, onhan Eoin Colferkin kehittänyt Artemis Fowleihin useitakin eri kieliä, mutta teokset eivät koskaan odottaneet ilmestymistään useita vuosia. Toisin kuin Tolkienin jatko-osa Hobitille.

Näiden selittelyjen jälkeen vedän siis lyhyen tiivistelmän: Tolkien on lempikirjailijani, mutta parempikin hän olisi voinut olla. Esimerkiksi David Eddings kirjoittaa puhtaammin. En siis läntää Tolkienin otsaan leimaa parhaasta fantasiakirjailijasta vaan jätän asian ilmaan roikkumaan.

-------

Omassa pienessä mielessäni olen aina pitänyt Tolkienia fantasiakirjallisuuden suurimpana tekijänä ja isähahmona. Firenan sanoin Tolkienin luoma maailma monien vyosien työn jälkeen oli niin suuri, että sitä ei yksinkertainen ihminen osaa edes sanoin kuvata. Joten ehkä kuitenkin kohotan leimasimen kohti mustetyynyä ja aina vain lähemmäs Tolkienin otsaa.

Tosiaan, samalla voidaan kysyä oliko Tolkien kirjailija! Miredhelin mainitsemat TTT SEE:n ekstrat avasivat minunkin silmiäni vähän lisää tämän asian suhteen. Eihän Tolkien ammattimainen kirjailija ollut, mutta se ei välttämättä ole negatiivinen asia. Vähän vastaavalla tavalla kuin musiikin teoriaa osaamaton voi improvisoida omaperäisemmin ja kiinnostavammin kuin syvällisesti teorian sisäistänyt, pystyi Tolkienkin ehkä kirjoittamaan kirjallisuuden sääntöjen rajoittamatta, tarinan ja maailman ehdoilla.

Onko Tolkien sitten parasta fantasiaa? Siihen on minun paha vastata, koska Tolkienin lisäksi lukemani fantasiakirjat voi laskea yhden käden sormilla. Olen aika skeptinen fantasian suhteen, johtuen ehkä niistä ei-niin-mairittelevista kommenteista, joita ainakin tusinafantasiasta kuulee. Rajoittuneen kokemuspiirini ehdoton ykkönen on siis Tolkien. Mutta ehkä jonain päivänä laajennan sivistystäni - kenties jopa piakkoin, nyt on jo parin "takuuhyvän" nimet korvan takana.

Kyllähän Tolkien kirjailija oli, mutta ammattikirjailija ei kylläkään. Ei siksi, että hänen leipätyönsä oli muualla ja siksi, että hänen tyylinsä ei ollut "ammattikirjailijamaisen" hiottu. Mutta minusta siinä piileekin yksi hänen suurista vahvuuksistaan (jos kohta ehkä myös heikkouksistaan, mutta vastakohdat ovatkin lähellä toisiaan). Kuten fanye sanoi, hän ei anna rajoitusten sotkea tarinankerrontaa. Mitä siitä, jos Elrondin neuvonpito onkin pitkä, se toimii silti! Mitä siitä, jos kirjassa on laittoman monta loppua, se tekee siitä vain upeamman! Tämä siis minun mielestäni. Ehkä se, että tarina kokoajan muotoutui eteenpäin Tolkienin kirjoittaessa eikä hänellä itselläänkään aloittaessaan ollut aavistustakaan lopusta, ehkä juuri se tuotti kirjaan niin "aidon" polveilevan ja risteilevän juonenkulun.

Tästä ehkä joku onkin jo päätellyt, että minulle Tolkien on kirjailijoista suurin, tärkein ja paras. Mutta enpä uskaltaisi väittää, että hän olisi sitä objektiivisessa mielessä. Jos objektiivisuutta edes on näin makuasioissa. Objektiivisesti voidaan varmastikin määritellä onko kirja aivan luokaton vai hyvä, mutta parhaan määrittelyssä on kyse puhtaasti makuasioista.

Ja sanonpa vielä niinkin, että minusta Tolkienissa kiehtovinta ei oikeastaan ole se, kuinka paljon hän maailmastaan kertoo (monesta roolipelimaailmasta lienee nykyisin kattavammat kuvaukset) vaan se, kuinka paljon hän jättää kertomatta - vain pienenpienten vihjausten ja lukijan mielikuvituksen varaan.

TOLKIEN ON PARAS!


Tämän tyylisiä viestejä olisi hyvä välttää monestakin syystä. Ereine

(Himskatti kun tuo Halti kerkesi jo kirjoittamaan käytännössä kaiken sen minkä minäkin halusin kirjoittaa...)

Minuun Tolkienin teksteissä on vedonnut ennen kaikkea hänen epäordotoksisuutensa (elkää sekoittako kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa (ordotoksia=puhdasoppinensuus)). Eli hän voi vallan mainiosti, välittämättä säännöistä, olla näyttämättä pääpahista ollenkaan. Tai juuri tuo edellä mainittu Elrondin neuvonpito. Minä tykkään tuollaisesta. Välillä lueskelen nettien faniroskaakin juuri siksi että niitten lukeminen on "jännempää" kuin puhdasoppisen "kirjailijatekniikan" lukeminen.

Tolkienia sen enempää kuin ketään muutakaan en viitsi korokkeelle nostaa joten totean ettei Tolkien ollut paras fantasiakirjailija. En tosin väitä että olisi ketään parempaakaan...


Jotenkin se kuinka VAKAVASTI Tolkien otti oman kirjansa paistaa läpi. Ja nimenomaan paistaa läpi loistavana juttuna.

Noh, olen aika noviisi muussa fantasiakirjallisuudessa, olen keskittynyt nyt oikeastaan vaan Tolkieniin. Uteliaisuudesta aloin juuri lukemaan Eddingsin, onkos se nyt Belgariothin tarua (en muista miten tuo kirjoitetaan ops: kun se näytti olevan sukulaisen hyllyssä tarjolla. Ainakin ensi alkuun vaikuttaa, että kerronta on paljon yksinkertaisempaa kuin Tolkienilla ja samalla jotenkin lapsenomaisempaa.

Ja se on kyllä totta, kun joku kerran sanoi minulle, että TSH:n voi lukea kuinka monta kertaa tahansa, ja aina löytää jotain uutta. Esim. juuri tuon Elrondin neuvonpidon aikana puhutut asiat saavat enemmän merkitystä, kun tuntee hieman taruja siellä takana. Luin sen juuri tuossa joku aika sitten, ja ajattelin, että jospa tämä ei ikinä loppuisi. Se aika Rivendellissä on niin rauhaisaa ja rentouttavaa, että siitä välittyy jotain lukijallekin saakka.

Kiitos muuten vinkeistä, sain muutaman vihjeen tästä keskustelusta, että mitä fantasiakirjailijoita kannattaisi ehkä lukea.

Roark sanoi:

ordotoksia=puhdasoppinensuus.

Click to expand...

Anteeksi, on ihan pakko... Siis kun se on ortodoksia. Ortho on kreikkaa ja tarkoittaa suoraa. Doksia taas viittaa uskoon, uskontoon. Toksia taas, tuota, myrkkyyn. Tiedän, että tälläinen on ärsyttävää, mutta nyt oli ihan pakko, koittakaa kestää minun pilkkuja kohtaan tuntemaani kiinnostusta

Asiaan... Minäkin olen samaa mieltä Haltiamielen kanssa siinä, että Tolkienin maailmassa on kiehtovaa se, kuinka paljon hän jättää myös kertomatta. Yleensä en jaksa lukea fantasiakirjoja useampaan kertaan, mutta Tolkien on poikkeus. Hänen kirjansa ovat niin moniulotteisia, niistä löytyy aina jotain uutta.