Bandobras Tuk (1104-1206 Kl.) oli Konnun hobitti, lisänimeltään "Härkäräikkä".

Bandobrasin isä Isumbras III Tuk oli Tuk-suvun yhdestoista thain, hänen veljensä Ferumbras II oli kahdestoista thain. Bandobrasilla oli monia jälkeläisiä, joihin kuuluivat mm. Suuralhon Pohjois-Tukit.

Bandobras oli suorastaan sananlaskunomaisen kookas, Länsikairan Punaisen Kirjan mukaan kahden kyynärän ja viiden tuuman (eli noin 135 sentin) pituinen. Tässä on Tarun Sormusten Herrasta suomennoksessa virhe, sillä tuumat ovat pudonneet pois ja hänet mainitaan ainoastaan kaksikyynäräiseksi - mikä ei ilmeisesti olisi hobitillekaan ollut vielä aivan niin poikkeuksellinen pituus. Pituutensa puolesta Bandobras kykeni jopa ratsastaa hevosella. Ainoastaan kaksi myöhempien aikojen suurhobittia, Peregrin I Tuk ja Meriadoc Rankkibuk ovat olleet häntä isokokoisempia.

Vuonna 1147 Kl. Bandobrasin johtama hobittiarmeija löi Viherkenttien taistelussa Pohjoisneljännyksessä Kontuun hyökänneet Gramin vuoren örkit. Taistelu ratkesi, kun Bandobras löi örkkien kuninkaalta Golfimbulilta pään irti puunuijalla – ja antoi täten nimen golf-pelille, sillä pää lensi ilmassa puolen vakomitan päähän ja putosi kaniininkoloon. (TSH Prologi 1; Hobitti I, s. 23 / *** / 26).

Huomautus: Hobitissa (I, sivu 23/26) Bandobrasta kutsutaan Vanhan Tukin eli thain Gerontius Tukin isoisosedäksi, mutta TSH:n sukutaulun (Liite C "Sukupuita: Suurten Smialien Tukit) mukaan hän on Gerontiuksen isosetä.

Kun Bilbo Reppuli nimittää Bandobrasta isoisoisosedäkseen (Hobitti I, sivu 24-25/27), hän on samoilla linjoilla TSH:n sukutaulun kanssa.