Gorhendad Ikäbuk, vanhan nevalaisen hobittisuvun päämies, ylitti Rankkivuon vuonna 740 Kl. ja ryhtyi kaivamaan Rankkihovia. Samalla hän muutti nimensä Rankkibukiksi ja hänestä tuli tuon uuden hobittialueen, Bukinmaan, hallitsija. Siihen kuuluivat maat Vuon ja Vanhan Metsän välissä (Vanhalta Metsältä Bukinmaan hobitteja suojasi pensasaita jota kutsuttiin nimellä Pitkät Puut). Tämä Bukinmaan itärajan muodostava Aita ulottui Rankkivuon sillalta Puuttomaan saakka, missä Halavainen yhtyi Vuohon.

Myös Rungon ja Saran alueella tunnustettiin Rankkibukien päämiehen (Hovin Herra) määräysvalta, mutta nämä alueet kuuluivat kuitenkin Konnun Länsineljännykseen, kun taas Bukinmaa oli neljännysten ulkopuolella. Useimmat kontulaiset pitivätkin bukinmaalaisia hieman "ulkomaalaisina", vaikka ainoa merkittävä seikka, mikä heidät (joen lisäksi!) erotti neljännysten hobiteista oli se, että he pitivät veneilystä ja jotkut osasivat jopa uida.

Bukinmaan keskuskylä oli Bukinpuri Rankkihovia ympäröivillä rannoilla ja rinteillä. Sitä yhdisti vuontakaisiin maihin Bukinpurin lautta. Muita Bukinmaan kyliä olivat Uuspuri ja Krikkolo Bukinpurista koilliseen sekä Vinkalo ja Puuton etelässä.

Lähteet: TSH I/1.5., s. *** / 97 / ***; III Liite B "Vuosien kirja" 2340 KA.