Bukinmaan torvimerkki (engl. Horn-call of Buckland/Horn-cry of Buckland) oli Bukinmaan hobittien hälytysmerkki, jonka kuvauksena Tolkien varioi sanalitaniaa:

"HERÄTYS! HÄLYTYS! HYÖKKÄYS! HERÄTYS!"

"Herätys! Herätys! Hälytys, hyökkäys! Herätys! Hyökkäys, hälytys! Herätys!"

Ennen Sormuksen Sodan suuria vuosia torvimerkkiä ei ollut soitettu yli sataan vuoteen, ei sen koommin kun Valkoiset Sudet olivat tulleet jäätyneen Rankkivuon yli Tuimana Talvena 2911 K.A.

Kolmannen Ajan päätösvuosina torvimerkki raikasi Konnussa peräti kahteen otteeseen. Ensin 30. syyskuuta 3018, kun Sormusaaveet tunkeutuivat Krikkoloon ja Fredegar Bolgerin hälyttämät naapurit päättelivät Vanhan Metsän puiden käyneen hyökkäykseen. Sormusaaveet pakenivat.

Toisen kerran soitti Meriadoc Rankkibuk uhmakasta torvimerkkiä 2. marraskuuta 3019, Virranvarren Taistelun aattona, nostattaessaan Virranvarressa konnunkansaa taisteluun ihmismiehittäjiä vastaan. Eikä tuota merkkiä soitettu millä tahansa torvella, vaan kääpiöiden ammoin hopeasta takomalla torvella, Eorlin huoneen perintökalleudella, jonka Merri oli saanut jäähyväislahjana Éowyniltä. Sen soitto asetti pelon vihollisten sydämiin ja ilon ystävien.

Lähteet: TSH I/1.11., s. */*/238–239; III/6.8., s. */*/349