Findis oli Finwën ja Indisin tytär, vanhin heidän neljästä yhteisestä lapsestaan. Hänen nimensä on luultavasti yhdistelmä vanhempien nimistä (HoME XII, 343).

Findisin elämänvaiheista tiedetään ainoastaan, että hän ei lähtenyt maanpakoon, vaan Finwën kuoleman jälkeen siirtyi äitinsä kanssa asumaan vanyarin pariin surren Finwëä, kunnes Manwë näki ajan sopivaksi palauttaa tämän elämään (HoME XII, 343) - mikäli hän koskaan niin teki (HoME XII, 359 [viite 27]).

Tarinan kehityksestä

Finwën ja Indisin tyttäret Findis, Faniel ja Írien/Írimë/Finvain eivät esiinny lainkaan painetussa Silmarillionissa. Findis mainitaan ensimmäisen kerran "Finwën ja Mírielin tarinan" varhaisimmassa versiossa (The Earliest Version of the Story of Finwë and Míriel, HoME X, 205-207) 1950-luvun lopulla, sekä haltioiden sukutauluissa (julkaisemattomia) joulukuulta 1959 (ks. HoME XII, 359 [viite 26]).

Findis mainitaan tämän jälkeen Finwën ja Indisin lapsista vanhimpana, lähinnä eri tarinoiden alaviitteissä (ks. HoME X, 238, 262, 265 [viite 10]). Muiden tyttärien nimet vaihtelevat jonkin verran ja yksi tyttäristä, Faniel, putoaa kokonaan pois myöhäisimmässä Finwën ja Indisin lasten esittelyssä: The Shibboleth of Fëanor, HoME XII, 343. Findis säilyy kuitenkin aina luettelon ensimmäisenä.