Erillisenä kirjana ilmestyneessä Húrinin lasten tarinassa (2007) on vain hyvin vähän runoja, vaikka itse tarina perustuukin (legendariumin sisäisen historian mukaan) pitkään kertovaan runoteokseen Narn i Chîn Húrin.

Itse asiassa varsinaisessa kertomuksessa ei ole lainkaan runoja. Christopher Tolkienin kirjoittamissa esipuheessa ja liitteissä niitä sen sijaan on muutama. Osa on peräisin Tarusta Sormusten Herrasta, vain kolme otetta runomuotoisesta Húrinin lasten tarinasta on aiemmin suomentamattomia.

Esipuhe

• Esipuheessa (HLT 18-19) siteerataan Puuparran runoa Pajukedoilla Tasarinanin kuljin kevätaikaan, joka on peräisin Tarun Sormusten Herrasta kolmannen kirjan neljännestä luvusta (TSH II/3.4., s. *** / 411-412 / 83 / *** / 486-487, suom. Panu Pekkanen).

Liite 1: Suurten kertomusten syntyhistoria

• Kolme otetta runomuotoisesta Húrinin lasten tarinasta 1920-luvun alusta (suom. Alice Martin):
  • Edessä levisi lempeä, laaksoinen seutu (HLT 274-275) = The Lay of the Children of Húrin 1794-1805 (HoME III 67)
  • Kohosi kallio korkea, harteikas (HLT 275) = The Lay of the Children of Húrin 1823-1830 (HoME III 68)
  • Jyristen jauhoi jyhkeillä saranoillaan (HLT 275-276) = The Lay of the Children of Húrin 1840-1856 (HoME III 68)
• Rivit 11-15 Gimlin Moriassa laulamasta laulusta Maa nuori oli ja keväinen (TSH I/2.4., s. 445-446 / 281-282 / *** / 518-520 / 330-331, suom. Panu Pekkanen); sitaatti (HLT 281) alkaa sanoilla Maa kaunis oli ja vuoret jylhät.