Lindon oli luoteisen Keski-Maan rannikkoseutu, johon kuului Ered Luinin vuorijonon länsipuolelle jäävä alue sekä ainakin Harmaat Satamat vuorten itäpuolella¹. Lindon oli jäänne Beleriandiin kuuluneesta Ossiriandin maasta. Beleriandin vajotessa mereen Ensimmäisen Ajan lopussa suuri osa Ossiriandista näyttää jääneen merenpinnan yläpuolelle, mutta Ered Luiniin repeytyi tällä seudulla aukko, josta syntyi Lhûnin Lahti². Lahti jakoi Lindonin pohjoiseen Forlindoniin ja eteläiseen Harlindoniin³.

Toisella Ajalla Lindonia hallitsi Gil-galad. Hänen valtakuntansa "meren rannasta aina vuorten taa" esiintyy laulussa Gil-galadin tuho, jonka Bilbo Reppuli oli kääntänyt yhteiskielelle, ja josta Samvais Gamgi oli oppinut katkelmia⁴.

Nimestä

Lindon oli yksi Ossiriandin nimistä jo Ensimmäisellä Ajalla, ja Beleriandin häviön jälkeen sitä alettiin käyttää maista, jotka eivät olleet jääneet veden alle. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi tarinaa. Sekä Mahtisormukset ja Kolmas Aika² että Quenta Silmarillion⁵ kertovat, että nimi oli noldorin antama. Jälkimmäisessä se on käännetty 'laulun maaksi' (engl. land of music), ja tämän sanotaan perustuneen Ossiriandin viherhaltioiden lauluun. Quendi and Eldarissa nimen sanotaan olevan viherhaltioiden itsensä antama nandorinkielinen nimi, mutta liittyvän joka tapauksessa lauluun (viherhaltioiden itsestään käyttämä nimi oli lindi, jonka quenyankielinen vastine lindar on käännetty toisaalla 'laulajat')⁶.

Viitteet

1. Silm. 371: "Harmaissa Satamissa Lindonissa asui myös haltiakuninkaan Gil-galadin kansan jäännöksiä".
2. Silm. 355–356.
3. Kartta: Keski-Maan läntiset osat Kolmannen Ajan lopulla.
4. TSH I/1.11., s. *** / *** / 250–251 / *** / ***.
5. Silm. XIV, s. 151 (alkuperäinen lähde luultavasti HoME V, 267 / XI, 193, joissa käännös on muodossa region of music).
6. HoME XI, 385.