Númenorilaisten oma kieli oli Beleriandin ihmiskielistä polveutunut adûnaic, tosin niin kauan kuin he pitivät arvossa valaria ja eldaria puhuttiin saarella myös paljon sindaria ja viralliset asiakirjat laadittiin quenyaksi. Samoin hallitsijat kruunattiin quenyankielisillä nimillä ja useimmista paikannimistäkin on ainakin Númenorin tuhon jälkeen säilynyt muistissa lähinnä haltiakielinen versio.

Númenorin tuhouduttua adûnaic kielenä säilyi Keski-Maassa, joskin Uskolliset eivät siitä kokemiensa vainojen jälkeen juuri välittäneet ja kieli sulautui mantereen rannikolla puhuttuihin kieliin muodostaen adûnin eli yhteiskieli westronin.