Noldor (engl. Noldorin) oli Tolkienin taruston aikaisempaan kehitysvaiheeseen kuulunut haltiakieli. Sen seuraaja oli sindar, jonka paikka Keski-Maan historiassa oli kuitenkin toisenlainen. "Noldor" on "epävirallinen suomennos", sillä kieltä ei mainita suomennetuissa teoksissa. Se perustuu vastaavista nimistä suomennoksissa käytettyihin muotoihin, kuten "sindar" (engl. Sindarin) ja "nandor" (engl. Nandorin).

Lyhyt ulkoinen historia

Tolkienin varhaisin "kelttiläisvaikutteinen" haltiakieli oli Gnomish eli Goldogrin, jonka paikan noldor myöhemmin otti. Glǽmscrafu-sivuston luonnehdinnan mukaan noldorin muoto ja rakenne poikkeavat selvästi Goldogrinista, vaikka myös jatkuvuus kielten välillä on havaittavissa. Kummatkin olivat kieliä, jotka kehittyivät Keski-Maassa maanpaossa eläneiden noldor-haltioiden keskuudessa heidän alkuperäisestä, Valinorissa puhutusta kielestään.

Vasta 50-luvun alussa, kun Tarun Sormusten Herrasta varsinainen teksti oli valmis, ja Tolkien oli ryhtynyt kirjoittamaan romaanin liitteitä, hän päätyi muuttamaan kielten historiaa (HoME XI, 19-27; XII, 78.). Noldorista tuli (Glǽmscrafu: "hieman muokattuna") sindar, Beleriandin alkuperäisten asukkaiden kieli.

Katso myös: Sindar - jalo kieli: Ulkoinen historia.

Noldor KontuWikissä

Kun pyritään selvittämään esim. Tarussa Sormusten Herrasta esiintyvien sindarinkielisten nimien rakennetta ja merkitystä, eräs keskeinen lähde on Tolkienin 30-luvulla kirjoittama "Etymologiat", siitä huolimatta, että siinä esiintyy sindarin sijaan noldor (sekä Keski-Maan ilkorindin kieliä). Tämän vuoksi noldoriin on toisinaan tarpeen viitata myös kirjoituksissa, jotka eivät käsittele suoranaisesti haltiakieliä ja keskittyvät kertomusten myöhäisiin versioihin. Tässä yhteydessä noldorin kieli esiintyy todennäköisesti useimmin myös KontuWikissä.

Linkit

• Noldorin (Glǽmscrafu)
• Ardalambion-sivuston artikkelisarja sindarin ja myöhäisen noldorin systemaattisista eroista: ae/oe, lh & rh, nd, ss