Finwëä kutsuttiin Amanissa noldorin kuninkaaksi (Silm. 70, 93) ja Tirionin kuninkaaksi (Silm. 72) tai pelkästään kuninkaaksi (Silm. 81, 83, 89, 98 jne.), arvonimeä "Korkea Kuningas" (engl. High King) käyttivät ilmeisesti vain Ingwë, joka oli (ja on) Haltiain Korkea Kuningas (Silm. 72, 75) ja Manwë, Ardan Korkea Kuningas (Silm. 101 - Fëanorin sanoissa).

Finwën kuoltua hänen vanhin poikansa Fëanor peri noldorin - eli Finwën huoneen - päämiehen aseman, mutta häntä ei kertaakaan puhutella painetussa Silmarillionissa edes kuninkaaksi. Vasta Fëanorin kuoltua, kun Maedhros luovutti yliherruuden Fingolfinin huoneelle, hänestä sanotaan, että "hän luopui kaiken noldorin kuninkuudesta" (Silm. 135) ja hän toteaa itse Fingolfinille: "Jos välillämme ei vallitsisi riitaa, herra, silti kuninkuus oikeuden jälkeen kuuluisi sinulle, joka olet täällä Finwën huoneen vanhin, eikä sinulta viisautta puutu." (ibid.)

Vielä vuonna 20 EA, kun Fingolfin järjestää Jälleennäkemisen Juhlan, puhutellaan juhlan kuvauksessa Fingolfinia Noldorin Kuninkaaksi (Silm. 138). Hänet mainitaan Noldorin Korkeaksi Kuninkaaksi ensimmäisen kerran luvun 18 (Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho) alussa: "Niin Fingolfin, pohjoisen kuningas sekä Noldorin Korkea Kuningas, näki että hänen kansansa oli käynyt suureksi ja vahvaksi..." (Silm. 186; ks. myös 191). Tämän jälkeen arvonimi liitetään Fingolfinin perijään Fingoniin (Silm. 199, 237, 242), Fingonin seuraajaan Turgoniin (Silm. 301) ja viimein Turgonin seuraajaan Ereinion Gil-galadiin, Fingonin poikaan (Silm. 306-307, 310, 320, 367), joka oli viimeinen Noldorin Korkea Kuningas - hänestä sanotaan nimenomaan, että hänet "nimettiin - - - Noldorin Korkeaksi Kuninkaaksi Keski-Maassa" (Silm. 306-307): tarkoittaneeko tämä sitä, että Finarfin oli Noldorin Korkea Kuningas Amanissa?

Liite: Noldorin Kuninkaat ja Korkeat Kuninkaat

• Finwë (k. 1495 PA)
• Fëanor (k. 1497 PA)
• Maedhros (luovutti kuninkuuden Fingolfinille vuonna 5 EA [Quenta Silmarillionin mukaan] tai vuonna 7 EA [Grey Annalsin mukaan])¹
• Fingolfin (k. 455 EA)
• Fingon (k. 473 EA)
• Turgon (k. 511 EA)
• Gil-galad (k. 3441 TA)

______
1 Vuosi 7 EA on peräisin Grey Annalsista; tämä kronikka kertoo kuninkuuden siirtymisestä Fingolfinin huoneelle laajemmin kuin painettu Silmarillion, jonka noldorin ruhtinaiden neuvonpitoa käsittelevä teksti sivulla 137 kuitenkin noudattelee GA:n vuoden 7 annaalia (§65-68) sivun viimeisen kappaleen puoliväliin ("...purkautui äkkipikaisiin sanoihin taikka väkivaltaan." saakka.

Sitten GA §69 jatkaa: "Sen vuoksi, kun neuvonpidossa tuli aika valita yksi Maanpakolaisten valtaherraksi [overlord] ja kaikkien heidän ruhtinaidensa päälliköksi, lähes kaikkien valinta osui Fingolfiniin. Ja kun valinnasta ilmoitettiin, kaikki jotka kuulivat sen, muistivat Mandosin sanat, että Fëanorin Huonetta tultaisiin kutsumaan iäti Osattomiksi. Yhtä kaikki Fëanorin pojat panivat pahakseen tämän valinnan, lukuun ottamatta Maidrosia [= Maedhrosia], vaikka se koski häntä eniten." (HoME XI, 33-34).

Tämän pois jätetyn kappaleen jälkeen Silmarillionin teksti seuraa jälleen GA:ta (§69) yhden lauseen verran: "Mutta Maedhros hillitsi veljiään - ". Sen jälkeen GA:ssa Maedhros puhuttelee Fingolfinia, mutta nämä sanat on liitetty Silmarillionin sivulle 135, jossa kerrotaan miten Fingon pelasti Maedhrosin Thangorodrimilta.

Painetun Silmarillionin sivulla 135 päättyvä kertomus Maedhrosin pelastamisesta puolestaan noudattelee lähinnä varhaisemman Quenta Silmarillionin versiota sanoihin "ja viha Fingolfinin ja Fëanorin huoneiden välillä vaimeni" (QS §98, HoME V, 252) saakka. Tämän jälkeen seuraa toimittajan QS:n tekstistä muotoilema siirtymä: "Sillä Maedhros pyysi Fingolfinin väeltä anteeksi että he olivat jättänet heidät oman onnensa nojaan Aramaniin; ja hän luopui kaiken noldorin kuninkuudesta" < QS §98: "Mutta Maidros pyysi anteeksi petosta Erumanissa, ja palautti Fingolfinin omaisuuden, joka oli viety pois laivoissa; ja hän luopui vaatimasta kaikkien haltioiden [Gnomes] kuninkuutta.".

Siirtymän jälkeen seuraavat Maedhrosin sanat GA §69:n lopusta: "- ja sanoi Fingolfinille: 'Jos välillämme ei vallitsisi riitaa...'" (Silm. 135; GA §69, HoME XI, 34). Sitten sivun 135 teksti jatkaa seuraten QS §98:n tekstiä sanan "kuninkuutta" jälkeen: "Mutta kaikki hänen veljensä eivät sydämessään olleet samaa mieltä..." Silmarillionin sivulla 137 puolestaan lauseen "Mutta Maedhros hillitsi veljiään -" jälkeen teksti jatkaa GA §70 alusta: "Mutta Fëanorin pojat lähtivät sitten neuvonpidosta..." (HoME XI, 34) > "- ja he poistuivat neuvonpidosta..." (Silm. 137).

QS:n ja GA:n kertomusten yhdisteleminen painetun Silmarillionin sivuilla 135 ja 137 johtuu osin siitä, että GA:ssa on paljon uusia tietoja, jotka puuttuvat QS:stä, mutta GA jättää mainitsematta esimerkiksi Maehdrosin anteeksipyynnön Fingolfinilta (hänen tavaroidensa palauttamista tosin ei oteta mukaan painettuun Silmarillioniin). Toisaalta GA:n kertomus Fingolfinin valinnasta "valtaherraksi" noldorin neuvonpidossa on ilmeisesti jätetty pois, koska Christopher Tolkien on liittänyt sen jo aikaisempaan tapahtumaan, Maedhrosin pelastamiseen, jonka GA sijoittaa vuoteen 5 EA (§61, HoME XI, 32; Quenta Silmarillionin kirjoittamisaikana vuosi oli vielä 2 EA, ks. The Later Annals of Beleriand, HoME V, 126, annaali muutettu myöhemmin vuodesta 2 vuoteen 5).

Painetun Silmarillionin mukaan Maedhros siis QS:ää seuraten luopui kuninkuudesta vuonna 5 EA Fingolfinin kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä (Silm. 135; alkuteksti, waived his claim to kingship, seuraa tarkemmin QS:n sanamuotoa: "luopui vaatimuksestaan kuninkuuteen") ja asian käsittely noldorin neuvonpidossa vuonna 7 EA jätetään pois; Maedhrosin sanat kuitenkin ovat peräisin GA:sta, tilanteesta neuvonpidon äänestyksen jälkeen.

Toimittajan ratkaisua voi pitää hieman kyseenalaisena, koska GA on kuitenkin J.R.R. Tolkienin viimeisin versio tapahtumien kulusta. Yhtenäisen kertomuksen muokkaaminen iältään ja luonteeltaan erilaisista lähteistä aiheuttaa kuitenkin väistämättä tällaisia ristiriitoja, jotka painetun Silmarillionin tekstissä eivät tule esiin kuin ajoittain.