Isildurin aseenkantaja. Kun Isildurin viimeinen taistelu Kurjenmiekkakentillä lähestyi (vuonna 2 KA), Isildur antoi Elendilin miekan Narsilin kappaleet ja sen huotran Ohtarille ja käski tätä varjelemaan niitä joutumasta örkkien saaliiksi "silläkin uhalla että sinut katsotaan pelkuriksi joka hylkää minut hädän hetkellä" (KTK 373). Ohtar pakeni örkkien piirityksestä yhden nimeltä mainitsemattoman toverinsa kanssa ja vei miekan kappaleet Valandilille, Isildurin viimeiselle eloon jääneelle pojalle, Imladrisiin, jonne hän pääsi vuonna 3 KA.

Nimi Ohtar merkitsee 'soturia, sotilasta', joka on saanut täyden koulutuksen ja hankkinut kokemusta, mutta joka ei vielä ole saanut roquenin (ritarin) arvoa. J.R.R. Tolkien pitää mahdollisena (KTK 385 viite 17), että Ohtar ei ole aseenkantajan varsinainen nimi, vaan ainoastaan puhuttelusana, jota Isildur käytti. Edelleen Ohtarista mainitaan, että hän "oli Isildurille rakas ja hänelle sukua" (ibid.).

Lähteet: KTK 373, 375, 377, 385 viitteet 17-18; Silm. 368; TSH I/2.2., s. 345 / 218 / 324; III Liite B, s. 936.