Tuk (engl. Took) oli vaikutusvaltainen Konnun hobittisuku, jossa oli selviä helokesipiirteitä: suvusta nousi "yleensä joka sukupolvessa voimakkaita persoonallisuuksia, joilla oli omituisia tapoja ja jopa seikkailumieltä" (TSH Prologi 3). Tästä huolimatta Tukit pysyivät suurena ja sangen vauraana sukuna. Vielä Sormuksen Sodan ajalla suurin osa Tukeista asui Tukinmaassa, Konnun Länsineljännyksessä, Vihervaarojen länsipäässä. Heidän tärkeimpiä kyliään olivat Tukinturku ja Tukinrinne.

Tukien suku oli noussut hallitsevaan asemaan Konnussa vuonna 2340 KA/740 Kl., kun Isumbras I Tukista tuli kolmastoista thain, Konnun korkein (ja lähestulkoon ainoa) virkamies sen jälkeen, kun Ikäbukien suku luopui virasta, muutti Rankkivuon yli ja vaihtoi nimensä Rankkibukiksi. Thainin virka pysyi tämän jälkeen jatkuvasti Tukien hallussa. Tämän lisäksi suvun päämiestä kutsuttiin arvonimellä tuk.

Thain ja hänen sukunsa asivat omassa, suuressa smialissaan, joka tunnettiin nimellä Suuret Smialit; Isengrim II Tuk aloitti niiden kaivaustyöt vuonna 2683 KA/1083 Kl.

Lähteet: TSH Prologi 1, 3; Liite B; Kartta Kontu: osa