Hobittilassa majailleiden Sarkun roistojen lähtiessä hyökkäämään hobittien kimppuun 2.11.1419 pari roistoista lähti ennen hyökkäystä peltojen poikki Tienristiä kohti hakemaan lisäjoukkoja. Hobittilassa majailleiden roistojen johtaja surmattiin ja loput antautuivat, mutta Tienrististä tuli seuraavana päivänä Virranvarteen lähemmäs sata roistoa; joukkoon oli liittynyt Tienristin hökkeleissä majailleiden lisäksi edellisten yhteenottojen jälkeen Konnun mailla harhailevia roistoja (myös Tukinmaassa oli rosvot lyöty hajalle).

Rosvot tulivat seuraavana päivänä, 3.11.1419 Kl., Virranvarteen Idäntietä pitkin ja kääntyivät siltä Virranvarren Tielle, joka kulki pensasta kasvavien rinteiden välissä. Mutkan jälkeen miehet tapasivat tiesulun, joka oli rakennettu kumotuista kärryistä. Siihen hobitit olivat järjestäneet väijytyksen: tie suljettiin toisella esteellä myös roistojen takana. Heitä kehotettiin antautumaan, mutta turhaan: noin 20 roistoa hyökkäsi tiesulkua vastaan. Kuusi hyökkääjistä ammuttiin, mutta loput pääsivät pakoon ja pakenivat Korvenperän suuntaan. Pakenijoista vielä kaksi sai surmansa välittömästi, lopuista huolehti metsässä odottanut hobittivartiosto.

Yli 80 roistoa oli yhä tiellä saarroksissa. He yrittivät murtautua esteiden läpi ja tietä reunustavien törmien yli, mutta hobittien jousimiehet ja kirvein aseistautuneet hobitit pitivät saartorenkaan tiukkana. Tosin roistot olivat lopulta vähällä murtautua läpi, mutta Meriadoc Rankkibuk ja Peregrin Tuk surmasivat roistojen johtajan ja käskivät hobittien vetäytyä niin, että heidän jousimiehensä pystyivät pitämään saarron yllä.

Lopulta taistelu oli ohi: lähes 70 ihmismiestä oli kaatunut, noin 12 antautui ja jäi vangeiksi. Hobittien tappiot olivat 19 kaatunutta ja noin 30 haavoittunutta.

Kaatuneet ihmismiehet haudattiin läheiseen hiekkakuoppaan (joka sai nimen Sotamonttu), hobittien sankarivainajat puolestaan laskettiin yhteishautaan läheisen mäen rinteeseen.

Lähteet: TSH III/6.8., s. *** / 874, 878-880 / ***; Liite B, s. *** / 945 / ***.