Artikkelit

Kirja-arvio: Brian Sibleyn Näin tehtiin elokuvasarja Taru Sormusten Herrasta

Tiesitkö että pienoismallien, joita käytettiin Taru Sormusten Herrasta elokuvatrilogiassa, maaperä on teepussien jauhetta tai että Harmaat Satamat muistuttavat Rivendelliä? Rakennusaineena tosin käytettiin puun sijasta kiveä. Entä että pienoismallien astiat ovat puolitettuja pingispalloja ja samaisia puolikkaita käytettiin myös linnojen ja palatsien kupoleina? Brian Sibleyn kirja Näin tehtiin elokuvasarja Taru Sormusten Herrasta on täynnä tällaisia pieniä herkullisia yksityiskohtia.

Kirjan 192 sivua takaavat ajanvietettä useammaksi tunniksi. Brian Sibleyltä ilmestyi viime vuonna kirja Taru Sormusten Herrasta, elokuva ja sen synty, joka keskittyi yksinomaan Sormuksen ritarien tekovaiheisiin ja painottui esittelemään ensimmäisen osan näyttelijät. Uudempi kirja on huomattavastikin laajempi ja keskittyy koko elokuvatrilogian tekemiseen, joka on luontevaa siinä mielessä, että trilogia kuvattiin samanaikaisesti. Tosin elokuvamusiikkia käsittelevä luku keskittyy pelkästään ensimmäisen osan musiikkiin, koska kirjan tekovaiheessa muuta musiikkia trilogiaan ei oltu vielä sävelletty.

Opas sivuuttaa tällä kertaa kokonaan näyttelijät ja käsikirjoitusvaiheen keskittyen siihen, miten Keski-Maa on saatu luotua valkokankaalle. Tolkienin tarinan muuntamisesta käsikirjoitukseksi Sibley on kirjoittamassa vielä kolmatta kirjaa, joka ilmestyy Kuninkaan paluun aikoihin. Kirja koostuu Ian McKellenin esipuheesta, prologista, kahdestatoista luvusta ja epilogista. Tämän lisäksi jokaisen luvun jäljessä on aiheeseen liittyviä aukeaman pituisia artikkeleita, joissa syvennytään yksityiskohtiin kuten miniatyyriluvun jälkeen Rivendellin pienoismalliin tai musiikkiluvun jälkeen saattueen teeman analysointiin. Faneja kiinnostanee varmasti esimerkiksi tietokone-efektejä käsittelevän luvun jäljessä oleva artikkeli: massiivinen saavutus, jossa pureudutaan tekoälyyn perustuvan Massive-tietokoneohjelman saloihin.

Lukija saa kirjan kautta todella kokea, miten valtavasti työtä ja kärsivällisyyttä projekti on kaikilta siihen osallistuneilta vaatinut. Tämän takaa lukuisat yksityiskohdat, haastattelut ja kuvaukset kiireisistä työpajoista, kuvauspaikoilta ja mitä erilaisimmista tilanteista joita työryhmä kohtasi kuvausten edetessä. Kuvia on yli 300.

Sormuksen ritarien Special Extended Editionin tuhdin dokumenttipaketin jälkeenkin kirja tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa myös elokuvatrilogian ensimmäisestä osasta. Esimerkiksi Sormuksen ritarien musiikkia käsittelevä luku on SEE:n vastaavaa dokumenttia huomattavasti laajempi. Myös luku jossa kuvataan Sormuksen ritarien ensi-illan tunnelmia on jotain mitä jäi kaipaamaan myös SEE:n dokumentteihin. Näin ollen voisi kuvitella että aikanaan Kahden tornin ja Kuninkaan paluun Special Extended Editionien ilmestyttyäkin kirjasta löytyy paljon ainutlaatuista materiaalia.

Täytyy silti myöntää, että kirjan luettua tuntuu mieleen jäävän huomattavan paljon asioita joista olisi halunnut tietää lisää. Tämä osittain siksi, että pitääkseen yllä jännitystä kirjan tekijä on jättänyt kertomatta useita yksityiskohtia Kahdesta tornista ja Kuninkaan paluusta. Suurin syy lienee kuitenkin elokuvatrilogian massiivinen mittakaava. Sen tekoprosessin tyhjentävä kuvaaminen taitaa olla käytännössä mahdotonta. Pitkäkin kirja tai usean tunnin pituiset DVD-dokumentit pystyvät kertomaan vain joitakin osia valtavasta kokonaisuudesta. Kirja on kuitenkin laadukas ja ehdottoman perusteltu hankinta.

Kirjan sisältö

Esipuhe: Sir Ian McKellen

Kuvaa mm. uusiseelantilaisten innostusta ja ylpeyttä elokuvatrilogiasta ja tietysti kehuu Brian Sibleyn teosta.

Prologi: Odotettu juhla

Kuvaus Sormuksen ritarien Lontoon maailman ensi-illasta.

• Onnenpekka (artikkeli Peter Jacksonista)
• Cannesissa (artikkeli vuoden 2001 Cannesin tunnelmista)

1. luku: Ihmeiden työpaja

Tietoa mm. siitä kuinka Weta Workshop tuli mukaan projektiin.

• Mies joka rakentaa puita (artikkeli Wetan viherrakennusosaston johtajasta Brian Masseysta.

2. luku: Keski-Maata etsimässä

Juttua kuvauspaikkojen etsimisestä.

• Kartano kuninkaalle (artikkeli Edorasin löytämisestä ja rakentamisesta)

3. luku: Kohtaukselle puitteet

Juttua lavastuksesta.

• Repunpäästä Barad-dûriin (artikkeli John Howen osuudesta mm. Repunpään ja Barad-dûrin toteuttamisessa)

4. luku: Oma pieni maailmansa

Juttua pienoismalleista, mm. Minas Tirith!

• Kultaisen Metsän katveessa (artikkeli Lôrienin pienoismallista)
• Valoa Rivendelliin (artikkeli Rivendellin pienoismallin valaisemisesta mm. savun avulla!)

5. luku: Tavaratalo Keski-Maan tarpeisiin

Juttua rekvisiitasta.

• Sormuksen takojat (artikkeli Jens Hansenin kultasepänliikkeestä jossa tehtiin Suurin Sormus)
• Kynäniekka Keski-Maassa (artikkeli kalligraafikko Daniel Reevestä joka taiteili kaikki kartat ja muut kirjoitukset trilogiaan)

6. luku: Kuninkaallisia viittoja ja isojen tyttöjen pukuja

Juttua puvustuksesta.

• Hattu roskakorissa (artikkeli Gandalfin hatusta)
• Rohanin Valkea Neito (artikkeli Eowynin puvustamisesta)

7. luku: Sotasilla Sormuksesta

Juttua aseista, hevosista, joukkokohtauksista ynnä muusta.

• Avustajien armeija (artikkeli Miranda Riversin työstä avustajavärväyksen koordinaattorina)

8. luku: Hobitinhiuksia ja velhonviiksiä

Juttua maskeerauksesta ja kampauksista.

• Kärmekieli käsittelyssä (artikkeli Brad Dourifin muuntamisesta Grima Kärmekieleksi)

9. luku: Örkille kasvot

Juttua Weta Workshopin työstä eri rotujen ja olentojen toteuttamiseksi.

• Ruumis lattialla (artikkeli Boromirin ruumiin tekemisestä hautajaisvenekohtausta varten!)
• Puhetta Puuparran kanssa (John Rhys Daviesin haastattelu Puuparran äänen toteuttamisesta)

10. luku: Mestariteosta filmaamassa

Juttua trilogian kuvauksista.

• Hobittipuhetta (Dominic Monaghanin ja Billy Boydin haastattelu. Lisänä muutamien näyttelijöiden näkemyksiä Elijah Woodista)
• Näkökulmia Aragorniin (Viggo Mortensenin mietteitä henkilöhahmostaan)

11. luku: Taikojen tekijät

Juttua leikkaamisesta, äänisuunnittelusta, digitaalivärisävytyksestä ja digitaalisista efekteistä.

• Massiivinen saavutus (artikkeli tekoälyyn perustuvasta tietokoneohjelma Massivesta jolla valtavat joukkokohtaukset luotiin)
• Klonkun vangitseminen (artikkeli jossa lähinnä Andy Serkisin ajatuksia Klonkusta)

12. luku: Säveliä Keski-Maassa

Juttua Sormuksen ritarien musiikin säveltämisestä.

• Saattueen teemasta (artikkeli jossa Howard Shore analysoi Sormuksen Saattueen teemaa)

Epilogi: loppu ja alku

Juttua mm. Sormuksen ritarien saamasta vastaanotosta maailmalla.

Kiitokset

Sibleyn kiitokset kirjan teossa avustaneille.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia kirjasta

• Pukusuunnittelija Ngila Dickson paljastaa menettäneensä kymmenestä viiteentoista prosenttia työvoimastaan kuvaustöiden ollessa kiivaimmillaan. Paineet olivat sen verran suuria.
• Juttua Lukitarin luolasta ja sähköllä toimivista Lukitarin raajoista.
• Umbarin merirosvolaivoja tulee näkymään Kuninkaan paluussa. Pienoismalli on kirjan mukaan todella upea (kuvaa ei kuitenkaan näytetä).
• Kuva sudenmuotoisesta muurinmurtajasta Grondista, jolla örkit murtavat Minas Tirithin portin.
• Rovio jolla Denethor aikoo polttaa itsensä ja Faramirin mainitaan (Jounin yksi suosikkikohdista kirjassa. Mitähän PJ saa siitäkin irti!).
• Kuolleiden Kulkutiet mainitaan.
• Kuva tulvivan Rautapihan pienoismallista.
• Kuva upeasta Minas Tirithin pienoismallista, joka on kirjan mukaan todella yksityiskohtainen (mm. pieniä pyykkinaruja).
• Mordorillekin on löytynyt Uudesta-Seelannista sopivan aitoja kuvauspaikkoja. Ei siis pelkkää studiokuvaa!
• Parannuksen Tarha mainitaan parikin kertaa. Litograafikko Reeve on kirjoittanut tarhan yrttitietokirjan.
• Denethorille taottiin miekka vaikka se on aina elokuvassa tupessa. Tällä haluttiin auttaa John Noblea omaksumaan rooliaan.
• John Howe toi elokuvaprojektiin realiteetteja keskiaikaisesta sodankäynnistä. Esim. kahta miekkaa ei voi iskeä yhteen ilman että molemmat vaurioituvat vakavasti, eikä toinen miekka voi liukua toisen terää myöten jos ne ovat vähänkään jyrkässä kulmassa toisiinsa nähden. Selkää ei myöskään koskaan käännetä vastustajalle niin kuin usein Hollywood-elokuvissa, joissa soturit loikkivat kaiken aikaa ja kääntyilevät sinne tänne. Useimmat elokuvien taistelukohtaukset ovat siis naurettavan epärealistisia - vaan ei sormustrilogiassa kiitos John Howen!
• Kultaisessa Kartanossa Kärmekielellä on apunaan joukko kätyreitä.
• Aragornin ja Arwenin häät mainitaan (kirjan mukaan iso joukkokohtaus).
• Kaikista ulkokuvauspaikoista Edoras, joka rakennettiin syrjäisen kalliokukkulan harjalle, oli vaativin toteutettava.
• Helmin syvänne oli trilogian kohtauksista avustajille raskain ja vaativin. Avustajat joutuivat seisomaan 50 yötä kylmässä säässä sadetinten alla välillä jopa 14 tunnin ajan raskaissa proteesipuvuissa. Väki ajautui lähes hysterian partaalle. Stuntkoordinaattori George Marshall Ruge kuvaa sitä painajaiseksi. Myöhemmin avustajat teettivät muistoksi T-paidat joissa luki Selvisin hengissä Helmin Syvänteestä!
• Puuparta on toteutettu animatronik -tekniikan ja tietokoneanimaation yhdistämisellä. Animatronik-tekniikka perustuu esineen liikuttamiseen kuva kuvalta useita kertoja sekunnissa. (esim. Wallace & Gromit).