Tästä se nyt sitten alkaa. Muistakaa kerrata säännöt offtopicin ensimmäiseltä sivulta.
PROLOGI:
Päivä on hyvä. Aurinko paistaa harvojen pilvien lipuessa ohi. Tuuli on navakka ja myötäinen, eikä sääkään ole Karibian auringosta huolimatta liian kuuma. Koko miehistö on viimein paikalla ja KingReily on lähdössä New Providensen satamasta. Kapteeni Cordell pitää vielä palopuheen uusille tulokkaille, ennen kuin he kirjoittavat nimensä pestikirjaan.
"En tiedä kuinka paljon te maakravut olette merillä ollut ja kuinka paljon olette vain kuunnelleet merimiesten ja satamissa norkoilijoiden tarinoita. Kaikkien olis kuintekin parempi tietää, että tämä on kova homma. Ei mitään kannella makailua ja rommin ryyppäämistä. Kitinälle ja oikuttelulle ei oo aikaa. Kun käsketään reivata purje, se reivataan! Ihan sama oliko se oma homma vai ei. Jos käsky käy niin sitten se tehdään! Jos on jotain valittamista, niin se sanotaan sitten suoraan. Kapinoitsijat ja nurkissa ruikuttajat saavat jäädä luodolle odottelemaan seuraavaa laivaa. Toisena vaihtoehtona kuula kalloon! Taisteluissa ei katsota pelkureita eikä itkeskelijöitä, eikä laivassa huoranpeliä pidetä. Jos tuli selväksi, niin nimi sitten alle!" Kapteeni lopettaa kovaan ääneen. Miehet laittavat vuorollaan puumerkkinsä pestikirjaan ja nakkaavat tavaransa sivuun. Perämies Drewmann vilkaisee Kapteenia kysyvästi. Kapteeni nyökkää ja siirtyy kertomaan suuntimat uudelle ruorimiehelle.
"Viskatkaas ne viimeisetkin rojunne nurkkaan ja hoitakaa hommanne! Tähystäjä koriin ja Logan ruoriin! Loput teistä rakeista, purjeet ylös ja köydet kiinni! Vähän vauhdilla! Lähdetään vielä kun voidaan!" Perämies karjuu ohjeita, "Herra Tracy pistää vauhtia sen takilan kanssa!"
Purjeet saadaan ylös ja laiva lähtee hitaasti liikkeelle. Luotsi seisoo ruorimiehen ja kapteenin kanssa yläkannella, auttamassa satamasta lähdössä.
Kun laiva on saatu liikkeelle ja on päästy satamasta, kaikki ovat tyytyväisiä ja hyvillä mielin. Satama on takana ja meri edessä. Miehistö on jo valmiina valtaamaan ensimmäisen saaliinsa. Joku intoutui laulamaan ja pian kannella hoilotetaan merirosvorallatusta. Helene B. La hyräilee omaa lauluaan mastossa. Kokki, Ismael Plunkettille on näytetty hänen paikkansa ja hän hääräilee patojensa ja kattiloidensa kanssa.
"Kansimadot saavat kuurata kannen! Curly, Meathook ja Abercombie ! Korjatkaa tuo ruuman luukku! Tämä laiva natisee ihan tarpeeksi vaikka se ei olisikaan rempallaan! Tykkimies! Hoida että tykit ovat kunnossa! Taistelussa minä en kuuntele mutinoita siitä, että puolet niistä ei toimi!" Drewmann jakaa taas käskyjään.
Puosu Micquint "Hurja" kiertelee kannella ja katsoo, että homma tehdään kunnolla.
"Edessä on riutta!" Helene huutaa tähystäjän korista.
"Swallow!" Kapteeni huutaa. Luotsi kiiruhtaa yläkannelle kapteenin luokse.
"Pidä huoli ettei osuta siihen", Kapteeni sanoo ja kävelee kannen alle.
"Mikä siinä köyden vaihtamisessa on niin vaikeaa! Hilatkaa tämä hiton saamaton rotta mastoon. Roikkukoot, kun ei muu onnistu", Drewmann käskee.
Miehet tulevat tottelevaisesti ja sitovat köyden Miquel Turbotin nilkkojen ympärille. Felipa Flores kiipeää hilaamaan köyden maston poikkipuun yli ja Turbot vedetään ilmaan. Merceder sitoo köyden kiinni.
"Mikä idea tuossa ny oli?" Tähystäjän korista alas tullut, Helene tivaa.
"Minulla on ideani", Drewmann vastaa kuivasti.
"Jaa mikä se mahto olla?"
"Siinä sulle kysymys pohdittavaksi. Kuulinpa että aivot tarttee verta et ne toimii kunnolla. Hilatkaahan tämä lady pojan seuraksi mastoon. Siinähän sitä verta päähän menee", Perämies virnistää. Pian mastossa roikkuu yhden sijasta kaksi. Felipa kiipeää Helenen tilalle mastoon.
Jonkin ajan päästä Drewmann suostuu päästämään kaksikon alas ja Helene vaihdetaan takaisin tähystäjän paikalle. Laiva jatkaa matkaansa myötäisessä tuulessa ja auringon paisteessa.
PROLOGI:
Päivä on hyvä. Aurinko paistaa harvojen pilvien lipuessa ohi. Tuuli on navakka ja myötäinen, eikä sääkään ole Karibian auringosta huolimatta liian kuuma. Koko miehistö on viimein paikalla ja KingReily on lähdössä New Providensen satamasta. Kapteeni Cordell pitää vielä palopuheen uusille tulokkaille, ennen kuin he kirjoittavat nimensä pestikirjaan.
"En tiedä kuinka paljon te maakravut olette merillä ollut ja kuinka paljon olette vain kuunnelleet merimiesten ja satamissa norkoilijoiden tarinoita. Kaikkien olis kuintekin parempi tietää, että tämä on kova homma. Ei mitään kannella makailua ja rommin ryyppäämistä. Kitinälle ja oikuttelulle ei oo aikaa. Kun käsketään reivata purje, se reivataan! Ihan sama oliko se oma homma vai ei. Jos käsky käy niin sitten se tehdään! Jos on jotain valittamista, niin se sanotaan sitten suoraan. Kapinoitsijat ja nurkissa ruikuttajat saavat jäädä luodolle odottelemaan seuraavaa laivaa. Toisena vaihtoehtona kuula kalloon! Taisteluissa ei katsota pelkureita eikä itkeskelijöitä, eikä laivassa huoranpeliä pidetä. Jos tuli selväksi, niin nimi sitten alle!" Kapteeni lopettaa kovaan ääneen. Miehet laittavat vuorollaan puumerkkinsä pestikirjaan ja nakkaavat tavaransa sivuun. Perämies Drewmann vilkaisee Kapteenia kysyvästi. Kapteeni nyökkää ja siirtyy kertomaan suuntimat uudelle ruorimiehelle.
"Viskatkaas ne viimeisetkin rojunne nurkkaan ja hoitakaa hommanne! Tähystäjä koriin ja Logan ruoriin! Loput teistä rakeista, purjeet ylös ja köydet kiinni! Vähän vauhdilla! Lähdetään vielä kun voidaan!" Perämies karjuu ohjeita, "Herra Tracy pistää vauhtia sen takilan kanssa!"
Purjeet saadaan ylös ja laiva lähtee hitaasti liikkeelle. Luotsi seisoo ruorimiehen ja kapteenin kanssa yläkannella, auttamassa satamasta lähdössä.
Kun laiva on saatu liikkeelle ja on päästy satamasta, kaikki ovat tyytyväisiä ja hyvillä mielin. Satama on takana ja meri edessä. Miehistö on jo valmiina valtaamaan ensimmäisen saaliinsa. Joku intoutui laulamaan ja pian kannella hoilotetaan merirosvorallatusta. Helene B. La hyräilee omaa lauluaan mastossa. Kokki, Ismael Plunkettille on näytetty hänen paikkansa ja hän hääräilee patojensa ja kattiloidensa kanssa.
"Kansimadot saavat kuurata kannen! Curly, Meathook ja Abercombie ! Korjatkaa tuo ruuman luukku! Tämä laiva natisee ihan tarpeeksi vaikka se ei olisikaan rempallaan! Tykkimies! Hoida että tykit ovat kunnossa! Taistelussa minä en kuuntele mutinoita siitä, että puolet niistä ei toimi!" Drewmann jakaa taas käskyjään.
Puosu Micquint "Hurja" kiertelee kannella ja katsoo, että homma tehdään kunnolla.
"Edessä on riutta!" Helene huutaa tähystäjän korista.
"Swallow!" Kapteeni huutaa. Luotsi kiiruhtaa yläkannelle kapteenin luokse.
"Pidä huoli ettei osuta siihen", Kapteeni sanoo ja kävelee kannen alle.
"Mikä siinä köyden vaihtamisessa on niin vaikeaa! Hilatkaa tämä hiton saamaton rotta mastoon. Roikkukoot, kun ei muu onnistu", Drewmann käskee.
Miehet tulevat tottelevaisesti ja sitovat köyden Miquel Turbotin nilkkojen ympärille. Felipa Flores kiipeää hilaamaan köyden maston poikkipuun yli ja Turbot vedetään ilmaan. Merceder sitoo köyden kiinni.
"Mikä idea tuossa ny oli?" Tähystäjän korista alas tullut, Helene tivaa.
"Minulla on ideani", Drewmann vastaa kuivasti.
"Jaa mikä se mahto olla?"
"Siinä sulle kysymys pohdittavaksi. Kuulinpa että aivot tarttee verta et ne toimii kunnolla. Hilatkaahan tämä lady pojan seuraksi mastoon. Siinähän sitä verta päähän menee", Perämies virnistää. Pian mastossa roikkuu yhden sijasta kaksi. Felipa kiipeää Helenen tilalle mastoon.
Jonkin ajan päästä Drewmann suostuu päästämään kaksikon alas ja Helene vaihdetaan takaisin tähystäjän paikalle. Laiva jatkaa matkaansa myötäisessä tuulessa ja auringon paisteessa.