Mikä on paras osa / kirja / luku TSH:ssa?

Ähh, en sopivampaa keskustelua keksi, joten laitan ehdotukseni tänne esille.

Mitenköhän on, löytyykö kontulaisilla kiinnostusta TSH:n lukujen tiivistämiseen KontuWikiin? Tähän mennessä ovat valmiina Ensimmäisen kirjan luvut sekä Toisesta kirjasta luvut I-III ja luku X. Joitakin satunnaisia tiivistelmiä löytyy myös. Homma ei ole mitenkään hankalaa, sen kuin lukee kirjasta luvun ja näpyttelee siitä tiivistetyn version Wikin vastaavaa lukua käsittelevään artikkeliin. Vai olisiko konnavahdeilla mitään sitä vastaan, jos tiivistelmät kirjoittaa tähän topiikkiin mikäli tekijä ei niitä suoraan Wikiin kirjoita, joku wikisiä voisi sittemmin liittää tekstin Wikin artikkeliin? Voisi varmaankin sitten jakaa omaksi topiikikseen jos alkaa homma luistaa oikein kunnolla?

Että vain tämmöistä asiaa minulla, kysykää toki, jos jäi jotain epäselväksi. Niin ja jotta olisi jotain topiikin aiheeseen oikeasti liittyvää, niin minusta Sormuksen Ritarit on paras osa. Kunnolla en osaa perustella, mutta luultavasti sen takia koska sitä lukiessa Keski-Maa hahmottui mieleeni ensimmäisen kerran, ja se mielikuva on pysynyt siitä lähtien.
 
Mmh. Aion nyt olla poikkeava pallo ja sanoa, että Kaksi tornia. Mielipiteeni toki vaihtelee, mutta kun nyt olen ensin painottanut alustukseni TSH:sta siihen ja kuunnellut kyseistä osaa myös äänikirjana, kyllä se on tullut uudella tavalla rakkaaksi. Metsän saapuminen Helmin syvänteeseen, Palantír, Gandalfin paluu ja keskustelu Sarumanin kanssa, Frodon hiljainen haurastuminen (siitä on oikeasti muutamia tosi kauniita kohtia) ja lopun matka pimeyteen. Tietenkin myös entit sun muut.

Ja ennen kaikkea, Kahdessa tornissa viehättää se, että siinä kuvataan saattuetta kaikkein inhimillisimmin. Aragorn kompastuu, Pippin katsoo Palantíriin ja niin edelleen.

Voi olla, että puollan tätä vain siksi, että kukaan ei tunnu sitä puoltavan, mutta siitä huolimatta. Kuten toinen suosikkikirjailijani sanoo:

"On tärkeää, että matkalla on määränpää, mutta loppujen lopuksi tärkeä on itse matka, ei määränpää."
 
Minä ainakin puollan kahta tornia! Se on ollut suosikkini yli viisi vuotta eli siitä asti kun ensi kerran luin koko kirjan kronologisesti alusta loppuun aina viime aikoihin saakka ja luultavasti palaa ykkössijalle heti kun pääsen siihen asti jälleen. Tällä hetkellä olen vielä Sornuksen ritareissa..
Hassua, vasta nyt luen kirjaa kronologisesti uudelleen. Toista kertaa. Näiden vuosien aikana olen lukenut lempikohtiani ja selaillut sieltä täältä, mutta vasta jokin aika sitten aloitin koko tarun alusta asti uusiksi.
 
Sormuksen ritareissa 1 parhaista jaksoista on Tom Bombadilista kertova.
Hei, nöpö iloinen! Suloinen! Kultanen! Keveästi tuuli käy, on kevyt lento leivosen. Alla mäen aurinkoisen, rapusilla talon odottaen syttymistä kylmän kirkkaan tähtivalon soma vaimoni on siellä, tytär Jokinaisen, hoikka niin kuin pajunvirpi varsi on tuon kaunokaisen.
Vanha Tom Bombadil lumpeenkukat kantaa, kotiin päin hän hyppelee, laulun soida antaa.
 
Jos talo palaisi ja ehtisin pelastaa vain yhden niteen, kaappaisin mukaan Sormuksen ritarit.

(Paitsi että minulla on kaikki osat yhdessä niteessä. Ähäkutti.)
 
Offia ja hiukan raivonpäästöä

offia, offia..

Tik sanoi:
Gandalfin paluu (se oli Kova Juttu kun kirjaa ensimmäisen kerran luki, muistatteko itse, vai oliko teidät jo spoilattu?)

Voi että! Tuollaiset puheet saavat sappeni kiehumaan. Miksikö? Koska minä katsoin elokuvat ennen kirjojen lukemista! Voi :censor: että ketuttaa! Viha on sanoinkuvaamaton. Miten saatoinkaan olla niin tyhmä?

Tietysti minä olin niin pöljä että kun katsoin tuon Tikin mainitseman kohdan en ymmärtänyt sen tärkeyttä, ajattelin vaan että kappas, tuo tuli takaisin. Argh! *Hakkaa päätään seinään*

ps. Tällä en vihjaa siihen että olisi jotenkin väärin katsoa elokuvat ensin, kadun vain niin syvästi omaa päätöstäni tehdä niin. :p

pps. Monet varmaan huomaa että tämä viesti oli keino päästää kauan hautuneet itseen kohdistuvat vihat ulos, joten pahoittelen tämmöistä typerää Off-viestiä! :)
 
Re: Offia ja hiukan raivonpäästöä

Círdan sanoi:
minä katsoin elokuvat ennen kirjojen lukemista! Voi :censor: että ketuttaa!

Minäki katoin elokuvat ennen ko aloin lukemaan kirjaa. Mutta ei harmita kyllä yhtään. En joutunu pettymään mahdollisesti elokuviin.

Muttamutta
Kahdessa Tornissa yllätyin iloisesti, kun Aragorn, Gimli ja Legolas tapasivat Éomerin ja rohirrimin. Éomer oli hieman kirjassa jotenkin vielä ihanampi kuin leffoissa. Se on yksi lempikohtiani.
 
Círdan sanoi:
minä katsoin elokuvat ennen kirjojen lukemista! Voi :censor: että ketuttaa!

Minäki katoin elokuvat ennen ko aloin lukemaan kirjaa. Mutta ei harmita kyllä yhtään. En joutunu pettymään mahdollisesti elokuviin.

Muttamutta
Kahdessa Tornissa yllätyin iloisesti, kun Aragorn, Gimli ja Legolas tapasivat Éomerin ja rohirrimin. Éomer oli kirjassa jotenkin vielä ihanampi kuin leffoissa. Se on yksi lempikohtiani.

Ja nyt fiksuna vahingossa laitoin tän viestin 2 kertaa kun kone jumitti. :x
 
Tik sanoi:
Kas kummaa, ettei ketään viehätä Kaksi tornia. Onhan siinä paljon kaikenlaista hienoa: entit, Gandalfin paluu (se oli Kova Juttu kun kirjaa ensimmäisen kerran luki, muistatteko itse, vai oliko teidät jo spoilattu?)
Minun suosikkini on ainakin juuri Kaksi Tornia, sillä itse katsoin ensin Sormuksen ritarit leffan, ja sitten luin Kaksi Tornia, niin kyllä siinä sitten oltiin monttu levällään, kun tuli tajuttua, että hei, kyllä se ON Gandalf :p
Muutenkin Kahdessa Tornissa on vain jotain minua todella paljon viehättävää, ehkä se johtuu juuri siitä, että se oli minulle ensimmäinen kirja TSH:Sta, jonka luin.
 
Elbereth sanoi:
Ja nyt fiksuna vahingossa laitoin tän viestin 2 kertaa kun kone jumitti. :x

Elbereth, voit poistaa tai muokata lähettämiäsi viestejä, joten eipä tuo paljoa haittaa :)
 
Juu, yritin poistaa mut ei enää pystyny ku olin jo laittanu sen toisen samanlaisen viestin siihe perää vahingossa.
 
Hmm.. En luonnollisestikaan voi erotella osia toisistaan paremmuuden mukaan, ja rehellisesti sanoen kun 10-vuotiaana luin Tarun ensimmäistä kertaa en edes tiennyt, että alunperin oli olemassa kolme osaa (sain kaapuhemmopainoksen joululahjaksi, luulen että se oli silloin jotenkin uusi). Jos kirjaa jakaisin niin noihin aikaisemmin mainittuun kuuteen kirjaan.

Mutta: Sormuksen ritareissa on mielestäni parasta Elrondin neuvonpito, kun monia asioita paljastuu ja lisää tietoa Sormuksesta tulee päivänvaloon. Toisessa osassa nautin erityisesti Merrin ja Pippinin seikkailuista (ja entit tulevat mukaan!!:)). Mutta erityinen tunneside minulla on kyllä Kontuun, ja siksi viimeisen osan yksi jännittävimpiä ja koskettavimpia osuuksia on Konnun puhdistus. Erityisesti siksi, että taistelu, joka Konnussa käydään on niin erilainen ja tuntuu jopa todellisemmalta ja läheisemmältä kuin suurten sankarten Minas Tirith; hobitit, jotka eivät ole lainkaan sotilaallisia, nousevat vastarintaan säilyttääkseen kotinsa. Mitä mahtavin luku.
 
Kokonaisuutena tämä kirja on arvosteltava.
Mutta jos tosiaan yksi näistä kolmesta osasta pitää valita, niin kyllä se on ehdottomasti Sormuksen ritarit. Se kun on se alku ja juuri tässä kirjassa ja se johdattaa niin hyvin lukijan Keski-Maan syleilyyn.
 
Hmmmm... Minä pidän niin paljon niistä kaikista, etten voi kunnolla päättää mikä on paras.. Noh, sanotaan että nämä ovat suosikki lukuni koko trilogiassa:

Pako Kahlaamolle

Lothlórien

Valkoinen ratsastaja

Helmin syvänne

Minas Tirith

Kotiin päin(vaiko Kotiin paluu?? En muista tarkalleen)

Harmaat Satamat

Mutta nämä nyt vain tulivat ensimmäisinä mieleen. Oikeastaan pidän kaikista kirjan osista. :D
 
Paras osa alkaa mielestäni siitä, kun Frodo, Pippin ja Sam lähtevät Hobittilasta ja päättyy siihen kun he saapuvat Pomppivan Ponin majataloon.
FotR siis vie voiton.(Kolme kumppanusta-Pomppivan Ponin majatalossa.
 
Voi, kuinka vaikeaa on valita kolmesta täydellisestä täydellisin. Noh itse valitsisin Sormuksen Ritarit, sillä siinä hobitit aloittavat matkansa (lukija tietää, että ah koko ihana kirja on vielä alkutekijöissään ja lukemista riittää), ja parhaat kohdat ovat: hobitit tapaavat haltiajoukon metsässä. Paljon hyvää ruokaa ja seuraa ja haltioita!

Toiseksi: Hobitit Tom Bombadilin ja Kultamarjan luona. Bombadil on jostain syystä suosikkihahmojani. Olisi hienoa asua metsän keskellä rauhassa (+puoliso) ulkomaailman pahuudelta, ainoana puuhana se, että juoksee ulkona laulaen "hei nöpö iloista" ja hoitaa metsää. Se loppumaton iloisuus ja hilpeys teki minuun suuren vaikutuksen.
 
Hmm... Jaa-a

Minä taas valitsin taas Kuninkaan paluun.
Tietysti, on todella vaikea valita parasta.
Parhaat kohtaukset (omasta mielestäni)

Sormuksen Ritarit:
-Kontu
-Frodo ja Sam matkalla Briihin, törmäävät Pippiniin ja Merriin jotka tulevat mukaan.
-Brii, mielestäni hauska paikka (Konkarin eli Aragornin ensimmäinen ilmestyminen)
-Rivendell, sen kauneus ja Sormuksen saattueen valinta.(Erityisesti se neuvosto kohta)
-Sormuksen lähtö Rivendellistä, kauniit maisemat, hyvä musiikki.
-Moria, tappelukohdat olivat kivoja :) Muutenkin omalla tavallaan hyvin suunniteltu paikka. (Miinusta Gandalfin tippuminen Balrogin kanssa kuiluun), surullinen.
Amon Hen, kiva tappelu kohtaus, Sormuksen saattueen eroaminen ja Aragornin, Legolasin ja Gimlin matkan aloittaminen örkkien jahtaamiselle. (Miinusta Boromirin kuolema)

Kaksi Tornia:
-Rohanin ratsastajat, taistelut, (Eritoten Helmin Syvänne) paikkojen kauneus, loistavia musiikkeja.
-Jippii Gandalf is back!

Kuninkaan Paluu:
-Hyvä tarina.
-Gondorin sodat, lisää kauneutta (sanoinko jo? :D)
-Hyvä musiikki siinä kun Gondor pyytää kokoilla apua Rohanilta.
-"Ja Rohan auttaa", matkaan hop hop ja hyvä taistelu kohtaus. (Pelennorin kentät)
-Voitto vain hiuskarvan varassa.Onneksi kuolleet auttavat.
-Voiton jälkeen marssi Mordoriin, Mustalle Portille.
-Sam vapauttaa Frodon sieltä örkki linnakkeesta
-Mustan Portin taistelu, varma häviö ilman Sormuksen tuhoamista. (Leffassa hauska kun Aragorn ehdottaa asiaa, Gimlillä menee savut väärään kurkkuun.Siihen sitten hän sanoo vain että, "Se tietää kuolemaa, vain pieniä mahdollisuuksia onnistua"........"Mitä me viellä odotamme!")
-Sormuksen tuhoamisen jälkeen (Leffassa) ihmiset (haltiat, ja kääpiö) kumartavat kaikki Frodolle ja hänen kumppaneilleen.Hauskan näköistä.
-Surullista se että Frodo lähtee Gandalfin kanssa yksin ilman kumppaneitaan laivalla pois Keski-Maasta.

Toivottavasti joku jaksoi lukea :D
 
Ylös